Lihavuuteen liittyy verenpaineen nousua, kolesterolitason kasvua ja usein myös verenpainetauti ja liikkumattomuus. Nämä kaikki lisäävät sepelvaltimotaudin mahdollisuutta. Sen riskitekijöitä ovat myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja matala-asteinen tulehdus, sanoo ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta.
Tupakka on yksi merkittävimmistä valtimotaudin vaaratekijöistä.
”Naisten tupakointi on vuosien saatossa saavuttanut miesten tasot. 20–30 vuotta sitten naiset tupakoivat selvästi harvemmin kuin miehet, mutta nykyisin yhtä paljon”, Hekkala kertoo.
Yleisesti sydänkohtauksen riskiä lisäävät korkea ikä, perimä ja miessukupuoli. Edelleen useimmat menehtyneet ovat 45–75-vuotiaita miehiä.
Epämiellyttävä tunne
Sepelvaltimotauti johtuu sydämen omien valtimoiden seinämien kovettumisesta ja ahtautumisesta. Tavallisesti valtimot kovettuvat, koska kolesterolia on kertynyt liiaksi verisuonen seinämään. Ilman kolesterolia ei ole valtimokovettumatautia, Juha Sinisalo tähdentää.
”Kolesterolin kertyessä seinämään sisäseinä alkaa pullistua ja tulee vähän kuin finnin oloiseksi. Siihen tulee tulehdusta. Kun sisäseinämä kasvaa riittävästi, se saattaa revetä, ja repeäminen paljastaa sidekudoksia. Verihiutaleet takertuvat siihen ja muodostuu veritulppa.”
Sydäninfarkteja on vaikea ennakoida ennen kuin suoni on jo tukossa. Silloin alkavat hälyttävät oireet.
”Tyypillisiä oireita on painava tunne sydänalalla. Kipu saattaa säteillä kaulalle, joskus korvaankin, ja yleensä vasempaan käteen, jopa sormiin saakka. Joissain tapauksissa se säteilee selkään ja vatsallekin”, Sinisalo kertoo.
Naiset eivät osaa yhdistää oireitaan sydänkohtaukseen yhtä todennäköisesti kuin miehet.
Toisinaan vatsakivun tai närästyksen tunteiden vuoksi potilas olettaa kärsivänsä vatsavaivoista, mutta todellisuudessa kyseessä voikin olla sydäninfarkti. Tämän vuoksi on tapana ottaa sydänfilmi eli EKG potilailta, jotka tulevat päivystykseen vaivan takia, joka sijaitsee leuan ja lantion välillä. Näin voidaan sulkea pois sydäninfarktin mahdollisuus.
”Sydäninfarktiin liittyvän kivun kuvataan usein olevan poikkeuksellisen voimakasta kipua”, Hekkala sanoo.
Hänen mukaansa oire saattaa olla lievempikin, mutta kuitenkin selvästi havaittavissa oleva epämiellyttävä tuntemus. Se voi olla pakahduttavaa, ahdistavaa ja puristavaa.
”Sydänkohtauksen aikana sydänfilmi eli EKG voi olla välillä normaalikin eli se ei paljasta heti sydämen hapenpuutetta. Siksi infarktiepäilyssä EKG:tä otetaan yleensä useita kertoja.”
Punaisen Ristin ensiapuohjeen mukaan etenkin naisilla oireina esiintyy myös voimakasta väsymystä, pahoinvointia, oksentelua tai kipua selän puolella.
MedicalExpress-lehden julkaiseman artikkelin mukaan naiset eivät osaa yhdistää oireitaan sydänkohtaukseen yhtä todennäköisesti kuin miehet, mikä voi olla syynä naisten suurempaan sairaalakuolleisuuteen.
Sydäninfarktin vaaraa voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota riskitekijöihin. Kärkipäässä on rasvansaanti: yli 90 prosenttia suomalaisista saa ravinnostaan suosituksia enemmän kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa. Kokonaisrasvan saannista maksimissaan kolmasosa saisi olla kovaa rasvaa.
Jokaisen olisi hyvä olla tietoinen omista kolesteroliarvoistaan viimeistään keski-iän koittaessa.
Mitä enemmän saa kovaa rasvaa suhteessa tyydyttymättömään eli pehmeään rasvaan, sitä enemmän kolesterolitasot tahtovat nousta. Sama toimii käänteisesti.
”Jokaisen olisi hyvä olla tietoinen omista kolesteroliarvoistaan viimeistään keski-iän koittaessa. Käypä hoito -suositus sanoo, että mittaus tulisi tehdä miehille viimeistään 40 ikävuoteen mennessä ja naisille viimeistään 50 ikävuoteen mennessä. Jos ihmisellä on yksikin valtimotaudin vaaratekijä, kuten ylipainoa, tupakointia, diabetes tai kohonnut verenpaine, kolesteroliarvot tulisi mitata jo aiemmin. Naisilla mittaus kannattaa toistaa ainakin menopaussin aikana, sillä silloin kolesteroli tuppaa nousemaan”, Hekkala ohjeistaa.
Verenpainetta kohottaa muun muassa liiallinen alkoholin käyttö ja suolansaanti sekä liikkumattomuus ja unihäiriöt. Veren kulkua suonissa voi vaikeuttaa myös sokeritauti eli diabetes. Vain noin kolmanneksella sydäninfarktin sairastaneista on ylipäätään normaali verensokeri, Hekkala toteaa.
Lääkkeitä räätälöidään
Sydäninfarkti vaatii välitöntä hoitoa. Alkuhoito tähtää suonta tukkivan verihyytymän estoon lääkkeiden avulla ja mahdolliseen tukkeutuneen kohdan avaamiseen pallolaajennuksella.
Hoitoon kuuluvat myös elintapamuutokset, kolesterolilääkitys, veren hyytymistä estävä lääkitys, beetasalpaajalääkkeet ja tarvittaessa verenpainelääkitys.
Näitä kuten muitakin lääkkeitä voidaan nykyisin räätälöidä yksilöllisiksi. Näin voidaan minimoida joillekin aiheutuvat lääkkeiden ikävät sivuvaikutukset, Juha Sinisalo kertoo.
Räätälöinti tapahtuu niin kutsutun farmakogeneettisen paneelin avulla. Se perustuu verinäytteeseen, joka paljastaa miten potilaan geeniperimä ohjaa hänen elimistöään hajottamaan näitä lääkkeitä. Tulos valmistuu 1–2 viikossa.
”Olemme tehneet tätä nyt noin vuoden ajan, ja potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä. He saavat parempaa lääkehoitoa ja usein myös halvempia lääkkeitä”, Sinisalo kertoo.
Lähteet: Hus, Punainen risti, Sydänliitto, American Heart Association, Terveyskirjasto
