Hyötyä vai humpuukia? Vaihdevuosiin myydään monenlaista valmennusta

Menopaussista tuli bisnes. Voiko vaihdevuosivalmennuksiin luottaa?

Kuvateksti
Estrogeenituotannon väheneminen aiheuttaa oireita, vaikka eläisi miten terveellisesti tahansa.
Kuva: Tilda Rose

Vaikka vaihdevuodet koskettavat jokaisen naisen elämää, niistä vaiettiin pitkään kokonaan. Kun aiheeseen liittyvä häpeä on viime vuosina hälvennyt, yhä useampi nainen on alkanut puhua oireistaan avoimesti. Samalla tiedotusvälineet ovat ryhtyneet käsittelemään aihetta enemmän.

Monia kuitenkin vaivaa luotettavan tiedon puute. Mieleen voi juolahtaa, voisiko vaihdevuosivalmennuksesta olla apua.

Netistä löytyy paljon erilaisia vaihdevuosiin liittyviä valmennuksia. Valmennuksia tarjoavat muun muassa personal trainerit, seksuaaliterapeutit, ravintoterapeutit, joogaohjaajat, vertaistukijat ja luonnonmukaisia hoitoja antavat. Valmennuksista voi olla vaikea tietää, mihin ne perustuvat.

Tehy-lehti pyysi vaihdevuosista paljon puhunutta gynekologia ja seksologia Leena Väisälää tutustumaan erilaisiin valmennuksiin ja kertomaan niistä mielipiteensä. Väisälää hämmästytti erityisesti se, että suuressa osassa valmennuksien esittelyteksteistä oli virheellisiä väittämiä.

”Monet valmennukset antavat ymmärtää, että jos naisella on terveet elämäntavat, hänelle ei tule vaihdevuosioireita ollenkaan tai ne tulevat lievinä. Se ei pidä paikkaansa.”

Hormonihoito on tärkein hoitomuoto elämää häiritseviin oireisiin.

Usein valmennusten esittelyissä ei puhuta lainkaan siitä, että vaihdevuodet johtuvat munasarjojen estrogeenin erityksen vähenemisestä ja loppumisesta. Vaikka nainen eläisi miten terveellisesti tahansa, estrogeenin tuotannon vähenemisestä johtuvia oireita hän voi korkeintaan lieventää hieman, ei poistaa kokonaan.

”Elämää häiritsevien oireiden tärkein hoitomuoto on hormonihoito. Tämä tieto loistaa poissaolollaan lähes jokaisen valmennuksen esittelytekstistä.”

Monissa valmennuksissa puhutaan myös kehon tai hormonien tasapainottamisesta. Lääketiede ei kehon tai hormonien tasapainottamista kuitenkaan tunne.

”Minusta erilaisilla hormoniharjoituksilla yritetään vain höynäyttää naisia, jotka ovat oireidensa kanssa epätoivoisia”, Väisälä sanoo.

Hormonihoito auttaa monia

Miten kyseenalaisista valmennuksista päästäisiin eroon? Leena Väisälä toivoo, että terveyskeskuksiin tulisi naisten terveyden osaamiskeskuksia, joissa työskentelisi myös gynekologeja. Silloin gynekologit voisivat kouluttaa myös muita terveyskeskuslääkäreitä.

”Tällä hetkellä valitettavan moni vaihdevuosi-ikäinen nainen kokee, että hänen vaivojaan ei osata hoitaa terveyskeskuksessa.”

Väisälän mielestä vaihdevuosi-ikäiset naiset ansaitsisivat kokonaisvaltaista hoitoa. Siihen kuuluu muun muassa eri hoitovaihtoehdoista kerrottava luotettava tieto, jonka perusteella nainen saisi itse päättää, alkaako hän käyttää hormonihoitoa, jos sille ei ole vasta-aiheita. Osa naisista pelkää hormonihoidon aiheuttavan rintasyöpää, vaikka tutkitusti tiedetään, että riski kasvaa hieman vasta yli viisi vuotta käytetyn hoidon jälkeen. Silloinkin riski on vielä pienempi kuin esimerkiksi ylipainosta johtuva riski.

Valmennuksissa hormonihoidosta saatetaan puhua kielteiseen sävyyn, ikään kuin sitä käyttävät naiset olisivat jotenkin epäonnistuneet elämässään. 

Hormonihoidon käyttöä vähentää myös ”luonnonmukaisuuden” tavoitteleminen.

”Valmennuksissa hormonihoidosta saatetaan puhua kielteiseen sävyyn, ikään kuin sitä käyttävät naiset olisivat jotenkin epäonnistuneet elämässään. Tosiasiassa hoidossa käytetään samaa estrogeenia, jota munasarjat ovat tuottaneet.”

Kaikki eivät hormonihoitoa kuitenkaan tarvitse. Osa pärjää lievien oireiden kanssa hyvin myös ilman hoitoa.

Arviolta noin 20 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä naisista käyttää hormonihoitoa. Väisälän mukaan ainakin 30–50 prosenttia naisista voisi hyötyä hoidosta.

Jos vaihdevuosivalmennus on harkinnassa, Väisälä suosittelee varmistamaan, että valmennuksessa on mukana gynekologi. Silloin siitä saa luotettavaa tietoa.

”Jos taas kärsii jo selvistä vaihdevuosioireista, minusta on parempi varata aika vaihdevuosiin perehtyneelle gynekologille.”

Hormonihoidon lisäksi kannattaa laittaa myös elämäntavat kuntoon ja huolehtia terveellisestä ravitsemuksesta, oikeanlaisesta liikunnasta ja riittävästä levosta.

”Vaihdevuosi-ikäisille suunnatut liikuntavalmennukset ovat usein hyvin suositeltavia.”

Hyötyä lihasvoimasta

Vaihdevuosi-ikäisten naisten liikuntavalmennus on tuttua personal trainer ja liikuntabiologi Timo Haikaraiselle. Hän alkoi markkinoida tänä vuonna Aikuisen naisen kiinteytyssalaisuudet -nimistä valmennusta.

”Naisen kehossa alkaa tapahtua esivaihdevuosi-iässä paljon kielteisiksi koettuja fysiologisia muutoksia. Minun viestini on, että oikeanlaisella treenillä ja ravitsemuksella ne voi pitkälti kumota.”

Haikaraisen valmennus pohjautuu liikunta- ja ravitsemustieteeseen sekä hänen omiin valmennuskokemuksiinsa. Hän painottaa, että kyse ei ole pelkästään kiinteytymisestä vaan kehon ja mielen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Vatsaonteloon kertyvä rasva ei ole pelkästään ulkonäköä haittaava seikka. Se myös lisää kehon tulehdusaineita, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti mielialaan ja lisätä sairauksien riskiä.

Heikentynyt lihasvoimataso taas voi aiheuttaa toimintakyvyn haasteita. Ikääntyminen heikentää lihasvoimaa sekä naisilla että miehillä, mutta naisilla muutokset alkavat jo 10–15 vuotta aikaisemmin. Siksi 50–60-vuotiaista naisista jopa yli puolella on jo etenevää lihaskatoa eli lihasmassan ja lihasvoiman vähenemistä.

Tuloksia iästä huolimatta

Haikarainen pitää harmillisena, että monet naiset tuntuvat ajattelevan, ettei kehonkoostumukseen voi enää vaikuttaa vaihdevuosien alettua. Tieto vaihdevuosi-ikäisten naisten treenaamisen ja ravitsemuksen erityistarpeista on kasvanut viime vuosina paljon.

”Oikein toteutettu treeni ja ruokavalio kasvattavat lihasta ja polttavat rasvaa vaihdevuosi-iässä ja pitkään sen jälkeenkin. Muutokset tapahtuvat käytännössä samaan tahtiin kuin nuoremmillakin naisilla.”

Liian pienillä painoilla treenaaminen on yleistä.

Nopeiten kehittyvä fyysisen kunnon osa-alue on voima. Jos harjoittelee oikein, voimatasot nousevat aloittelijoilla useita kymmeniä prosentteja ensimmäisten harjoittelukuukausien aikana. Vaihdevuosi-ikä ei vaikuta asiaan. Jos harjoittelu ei tuota tuloksia, kyse on yleensä siitä, että harjoittelussa on jotain pielessä. Yleistä on esimerkiksi liian pienillä painoilla treenaaminen.

”Kannustan kaikkia vaihdevuosi-ikäisiä naisia tekemään voimaharjoittelua, sillä iän puolesta mitään ei ole vielä menetetty.”

Sairaanhoitaja Nina Viljanen.
Nina Viljanen sai avun hormonihoidosta. Olo parani muutamassa viikossa.
Kuva:
Juha Sinisalo

”Tavallinen arki tuntui välillä lähes kestämättömältä”

Sairaanhoitaja Nina Viljanen toivoo, että keski-ikäisten naisten tarpeita ymmärrettäisiin paremmin myös työyhteisöissä.

Kun raumalainen Nina Viljanen, 53, oli nelikymppinen, vaihdevuodet eivät koskaan tulleet edes hänen mieleensä. Hän ajatteli, että terveelliset elämäntavat riittäisivät pitämään hänet hyvässä kunnossa.

Kun Nina oli 42-vuotias, hän meni käymään gynekologisessa tarkastuksessa. Hänen hämmästyksekseen lääkäri kysyi, oliko hän tietoinen siitä, että hoikat naiset saivat vaihdevuosioireita usein isompikokoisia aikaisemmin.

”Minulle tuli täysin yllätyksenä, että pieni kokoni voisi jotenkin vaikuttaa vaihdevuosioireisiin.”

Käynnin jälkeen Nina unohti asian nopeasti. Hän pyöritti perhearkea samalla kun työskenteli kieltenopettajana ja liikunnanohjaajana. Elämä oli kiireistä, eikä hänellä ollut aikaa pysähtyä miettimään omaa vointiaan. Hän kuitenkin ihmetteli, miksi hänen olonsa oli jatkuvasti hyvin uupunut.

”Tavallinen arki tuntui välillä lähes kestämättömältä.”

Äidin kuolema yhdeksän vuotta sitten oli Ninalle suuri sokki. Hän päätti jäädä pois koulumaailmasta ja lähteä opiskelemaan haaveammattiinsa sairaanhoitajaksi. Vaikka opinnot menivät hyvin, sairaanhoitajan työ yllätti alanvaihtajan.

”Olin hämmästynyt, miten väsynyt olin uudessakin työssä.”

Nina kärsi myös huonosta nukkumisesta. Hän heräsi usein aamuyöllä, minkä jälkeen hänellä oli vaikeuksia nukahtaa uudelleen.

Nopein muutos olotilassa tapahtui viisikymmentävuotispäivän aikoihin. Ninan keho ei enää palautunut kuormittavasta treenistä, vaan lihakset ja nivelet olivat jatkuvasti jäykät ja kankeat.

”Tunsin itseni vanhaksi mummoksi. Ymmärsin, että minun täytyy lähteä hakemaan apua.”

Nina varasi ajan gynekologille, joka määräsi hänelle hormonihoidon. Vain viikko sen aloittamisen jälkeen hän alkoi nukkua hyvin. Olo parantui muutamaa viikkoa myöhemmin.

”Koin, että aloin vihdoin olla taas oma itseni. Vasta siinä vaiheessa oivalsin, että olin kärsinyt esivaihdevuosioireista jo kymmenisen vuotta.”

Avun löytäminen oli Ninalle käänteentekevä asia koko elämässä. Sairaanhoitajana hän alkoi etsiä naisten terveyteen liittyviä koulutuksia, joista voisi oppia lisää. Kun niitä ei löytynyt Suomesta, hän päätti lähteä toiseen kotimaahansa Ruotsiin.

”Olen asunut Ruotsissa elämäni ensimmäiset 20 vuotta. Minua ilahduttaa se, että Ruotsissa vaihdevuosista puhutaan avoimemmin kuin Suomessa. Lisäksi siellä on enemmän alan koulutuksia.”

Nykyään Ninan unelmana on, että hän voisi jonakin päivänä työskennellä vaihdevuosiklinikan hoitajana. Hän kokee, että hänen omista kokemuksistaan olisi työssä hyötyä.

”Itse en aikoinaan ymmärtänyt, miten oireeni liittyivät vaihdevuosiin. Siksi toivon, että voisin antaa naisille luotettavaa tietoa hormonimuutosten vaikutuksesta kehoon ja mieleen.”

Nina toivoo, että keski-ikäisten naisten tarpeita ymmärrettäisiin paremmin myös työyhteisöissä. Hormonitoiminnan muutokset heikentävät usein stressinsietokykyä, mikä voi johtaa uupumiseen.

”Sairaanhoitajana olen nähnyt, miten hoitotyö uuvuttaa ihmisiä. Kun huolehditaan toisista, ei jakseta enää huolehtia itsestä. Vaihdevuosi-iässä itsestä huolehtiminen tulee kuitenkin entistä tärkeämmäksi.”