Fibromyalgialla monia laukaisevia tekijöitä – saattaa liittyä myös suolistovaivoihin

Fibromyalgia on erikoisen monisäikeinen kipuoireyhtymä, jolla on yhteys lapsuusiän negatiivisiin tapahtumiin.

Kuvateksti
Monet fibromyalgiaa sairastavat hyötyvät joogasta ja muusta lempeästä liikunnasta.
Kuva: iStock

Kipu on tarpeellinen osa kehon varoitusjärjestelmää. Mutta entä jos kevyet rutiinit, kuten lyhyt kävely, portaiden kipuaminen ja kotoisat askareet, ovat toistuvasti kivuliaita koettelemuksia? Entä jos pienikin kosketus tekee kipeää?

Jos tällaista ilmenee laaja-alaisesti vartalossa noin kolmen kuukauden ajan, on vahvat diagnostiset viitteet fibromyalgiasta. Siitä kärsii noin neljä prosenttia suomalaisista. 

Fibromyalgiapotilaat kuvaavat kipua kolottavaksi, jäytäväksi, polttavaksi, kirveleväksi tai viiltäväksi. Kivut voivat passivoida rajusti. Esimerkiksi tv- ja radiojuontaja Alma Hätönen on kertonut kokeneensa pahimpina aikoinaan, ettei pystynyt sitomaan kengännauhoja fibromyalgiakipujen takia. Kädet eivät yksinkertaisesti toimineet.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tyyppioireita ovat myös heikkouden tunne, unettomuus ja sen aiheuttama väsymys ja sekavuus sekä keskittymis- ja muistivaikeudet. Monilla on tutkitusti suolistovaivoja, kuten toistuvaa turvottelua. Lisäksi moni raportoi virtsavaivoista sekä kivuliaista kuukautisista.

Kamelin selkä notkahtaa

Vahvimman tieteellisen teorian mukaan fibromyalgiassa on kyse keskushermoston kipujärjestelmän herkistymisestä. Autonominen hermosto on epätasapainotilassa. 

Perimmäiset syyt tälle ovat mysteeri, mutta laukaisevia tekijöitä on tunnistettavissa useita. Niitä ovat muun muassa leikkaus, onnettomuus, traumaattiset kokemukset, pitkäkestoinen stressi, synnytys, autoimmuunisairaus ja virusinfektio. Lääketieteen tohtori Aleksi Varisen vuonna 2023 julkaistussa väitöstutkimuksessa paljastui keskeisenä havaintona, että fibromyalgialla on merkittävä yhteys lapsuusiän negatiivisiin elämäntapahtumiin, kuten koulukiusatuksi tulemiseen.

Naisilla fibromyalgiaa esiintyy 2–3 kertaa miehiä useammin, mikä voi selittyä osin vaihdevuosien hormonaalisilla muutoksilla sekä raskauden aiheuttamalla stressillä. Fysiatri Jukka-Pekka Kouri kertoi vuonna 2018 Hyvä Terveys -lehdelle havainneensa jo kauan sitten, että fibromyalgiasta kärsivät ovat usein tunnollisia ja paljon vastuuta kantaneita naisia. Jossain kohtaa kamelin selkä yksinkertaisesti notkahtaa, Kouri arvioi.

Arviolta noin puolet syistä kumpuaa perintötekijöistä. Suomen Reumaliiton tietojen mukaan arviolta 40–60 prosentilla fibromyalgiasta kärsivistä on myös Sjögrenin syndrooma, joka on reumasairauksiin kuuluva krooninen autoimmuunitauti.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan fibromyalgialla on vahvoja yhteyksiä immuunijärjestelmään ja suolistoon. Niistä fibromyalgiaa sairastavista, joilla on merkittäviä ruoansulatuselimistön vaivoja, jopa 78 prosenttia kärsii bakteeriston liikakasvusta ohutsuolessa eli SIBOsta. Näin kertoo International Journal of Rheumatic Diseases -lehdessä julkaistu uusi tutkimus

Mikrobiston epäsuotuisat muutokset yhdistyivät tutkittavilla epäsuorasti kipujen voimakkuuteen. SIBO aiheuttaa suolen läpäisevyyttä, minkä vuoksi immuunijärjestelmä aktivoituu ja voi aiheuttaa kroonista tulehdusta. Ilmeisin linkki suoliston ja fibromyalgian välillä on elimistön ”suojelijahermo” eli kier­täjähermo, joka yhdistää suoliston ja aivot sekä monet muut elimet. Suoliston läpäisevyys on osoittautunut tässä ta­pauksessa ratkaisevaksi, tutkijat ­tähdentävät. 

Lempeää liikettä

Uuden polven kivunhoito korostaa lääkkeettömiä valintoja. Niillä kiputilannetta saadaan usein rauhoitettua varsin onnistuneesti, kertoo Suomen Kipu ry:n vastaava asiantuntija Heidi Krogell

Monet fibromyalgiaa sairastavat hyötyvät Krogellin mukaan esimerkiksi itselle sopivasta lempeästä liikkeestä, stressinhallintamenetelmistä ja itselle mielekkäistä aktiviteeteista.

”Kipuun harvoin tepsii vain yhden hoitokeinon käyttäminen, vaan tarvitaan monen eri keinon päivittäistä yhdistelemistä. Kivun omahoidon keinoja kannattaa ehdottomasti käyttää myös ennaltaehkäisevästi, jo ennen kipuoireiden pahenemista. Silloin niistä saa parhaan tehon”, Krogell kertoo.

Lääkitykselle voi tulla tarve, jos kipuoireet haittaavat pitkäkestoisesti arjessa toimimista. 

”Fibromyalgian hoidossa käytetään usein epilepsiaan ja masennuksen hoitoon kehitettyjä lääkkeitä. Lääkehoito tulee aina yhdistää kivun omahoitoon ja kipuoireisen tulee saada siihen ammattilaisen ohjausta. Näin saadaan kipu parhaiten lievittymään.”

Lääkityksenä voidaan kokeilla myös unen laatua tai mielialaa parantavia lääkkeitä. Sen sijaan parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet tehoavat yleisesti huonosti fibromyalgiakipuun, kertoo ylilääkäri Heikki Julkunen Duodecimin raportissa. Vahvat keskushermoston kautta vaikuttavat kipulääkkeet eivät Julkusen mukaan ole suositeltavia ja ne voivat aiheuttaa riippuvuutta.

Hermoston rauhoittamista

Kipujen pelossa ei välttämättä innosta liikkua, mutta Käypä hoito -suositusten mukaisesti aktiivisuutta kannattaa pitää yllä kivuista huolimatta. Liikunta lisää muun muassa endorfiinihormonin tuotantoa, millä on kipuja lievittävä ja mielialaa kohentava vaikutus.

Krogellin mukaan avainasemassa voivat olla myös unen laadun parantaminen tai stressin vähentäminen muokkaamalla työtä itselle sopivammaksi.

”Ammattilaisten tulisikin keskittyä ohjaamaan asiakkaalle sellaisia kivun omahoidon keinoja, jotka on helppo ottaa käyttöön arjessa eivätkä aiheuta tarpeetonta taloudellista taakkaa. Viime vuosina on onneksi alettu siirtyä biopsykososiaaliseen kivunhoitoon, jossa hoidetaan kipeän kohdan sijaan ihmistä kokonaisvaltaisesti”, Krogell kertoo.

Tällöin tärkeintä on hermoston rauhoittaminen ja aivojen kipukokemuksen muokkaaminen pelkän kipeän kohdan hoitamisen sijaan. Kivun hoito on elämän hoitoa, Krogell summaa.