Yhdessä vaiheessa painaa täydellinen alakulo ja tuskin pääsee sängystä ylös. Sitten heiluri pyöräyttää vastakkaiseen päätyyn. Itsetunto pullistuu ja voi iskeä jopa totaalinen ”hällä väliä” -asenne. Energiaa olisi vaikka mihin, kunnes mielen matalalento jälleen koittaa.
Tällainen mielialan karuselli kuvastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä eli bipolaarihäiriötä, jota sairastaa noin 50 000 suomalaista.
Ykköstyypin bipolaarihäiriössä sairastavan mieliala vaihtelee jaksoittaisesti hyvin masentuneesta hyvin ylivireiseen eli maaniseen. Sairauden kakkostyypissä esiintyy masentuneisuuden ohella hypomaniaa, joka on manian lievempi muoto. Hypomanian oireista ei koidu henkilölle itselleen kovin merkittävää haittaa eikä niihin liity todellisuudentajun häiriötä, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi Mielenterveysomaisten keskusliiton luentovideolla. Hän kuuluu kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -ryhmään.
”Kakkostyypin sairaudessa on kuitenkin tyypillisesti enemmän masennussairastavuutta, joten se aiheuttaa yhtä lailla esimerkiksi työkyvyn menetystä kuin tyyppi ykkönen”, Sadeniemi sanoo.
Lisäksi voi esiintyä sairauden sekamuotoinen jakso, jossa masennus ja mania tai hypomania esiintyvät yhtäaikaisesti tai hyvin lähekkäin. Oireet kestävät useita päiviä, useimmiten viikkoja, kerrallaan.
Omaisilla herää huoli
Suomessa sairauden keskimääräinen alkamisikä on 22 vuotta. 90 prosenttia diagnosoidaan 15–35-vuoden iässä. Psykiatrian professori David Miklowitz kertoo The New York Times -lehdessä, että lasten kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei useinkaan tunnisteta ja nämä oireet voidaan aluksi sekoittaa esimerkiksi adhd:hen tai uhmahäiriöön.
Masennusjaksojen keskeisimpiä oireita ovat väsymys, mielialan lasku ja mielihyvän menetys. Maniassa ja hypomaniassa tyyppioire on puolestaan avoimuus tai ärtyisyys, joka ei ole tyypillinen ihmiselle itselleen.
”Usein omaisille herää huoli, jos läheisen käyttäytyminen muuttuu huomattavasti aiemmasta. Läheinen esimerkiksi vetäytyy sosiaalista suhteista, on jatkuvasti ärtynyt tai fyysisesti rauhaton ja keskittymiskyvytön. Muutos käyttäytymisessä on silmiinpistävä”, kertoo Mielenterveysomaisten keskusliiton toiminnanjohtaja Tiina Puranen.
Maniassa toimeliaisuus voi näkyä esimerkiksi ylettömänä työntekona, harrastamisena, juhliin hakeutumisena tai vaikkapa siivoamisena.
Puhe voi olla taukoamattoman vuolasta.
Unen tarve vähenee maniassa usein vähintään kahdella tunnilla. Tästä ilmiöstä kertoi myös tänä vuonna menehtynyt ja bipolaarihäiriöstä kärsinyt urheiluselostaja Tapio Suominen kirjassaan Urheiluhullu (2019):
”Manian vuoksi minulla oli energiaa niin paljon, että yöuneni olivat yöstä riippuen kolmesta viiteen tuntia pitkiä, joten minulle oli aivan luontevaa alkaa kahden aikaan yöllä kysellä Twitterissä, että ’haloo, onko yleisöä?’”
Maniassa potilas usein puhuu enemmän ja nopeammin. Äärimmillään puhe on niin vuolasta, etteivät toiset pysty sitä keskeyttämään. Keskittymisvaikeuksien takia esimerkiksi monet kotiaskareet voivat jäädä puolitiehen, kun mieli rientää tekemään jo seuraavaa.
Maniassa voi tempautua uhkarohkeasti vaarallisiin koitoksiin, käyttäytyä hyperseksuaalisesti tai sopimattomasti. Lopulta ihminen voi sotkea elämänsä pahanpäiväisesti, kertoo kokemusasiantuntija, kirjailija Päivi Storgård.
”Saattaa tehdä ihan älyttömiä valintoja, kuten irtisanoutua töistä tai solmia avioliiton viikon salamarakkauden jälkeen”, Storgård havainnollistaa Mielenterveystalon videolla.
Unirytmi sekaisin
Sairauden laukaisevia tekijöitä ovat muun muassa kuormittavat elämäntapahtumat, stressi, unettomuus ja päihdeongelmat. Arvovaltaisen Lancet-lehden keväällä 2024 julkaisema tutkimusraportti osoitti, että vuorokausirytmin häiriöt edeltävät suoraan mielialaoireita bipolaarihäiriön ykköstyypissä ja masennuksessa. Syy-seuraussuhdetta vuorokausirytmin häiriintymisen ja näiden sairauksien välillä ei kuitenkaan havaittu.
Jotta mielialaoireiden hoito olisi mahdollisimman tuloksekasta, uni- ja vuorokausirytmiä kannattaisi tukea tarvittaessa esimerkiksi lääkkeillä tai auringonvaloa jäljettelevällä kirkasvalohoidolla, tutkimus summaa.
