Monet ihmiset katuvat kuolinvuoteellaan toteutumattomia unelmia, joiden vuoksi he eivät koskaan täysin eläneet. Unelmat ovat silloin asioita, joita ei koskaan tehty, annettu anteeksi tai välteltiin riskien vuoksi.
Pelättiin, ettei toteutunut unelma ole kuvitellun kaltainen. Samalla kadehdittiin salaa muiden onnea heidän eläessään unelmaansa.
Mutta kukaan ei omista unelmia. Unelmat valitsevat ja tarvitsevat ihmisiä toteutuakseen.
Unelmista pitää alkaa unelmoida ennen kuin ne voi huomata tai toteuttaa. Siitä syystä unelma voi jäädä joskus ilmaan roikkumaan itsekseen, kunnes yksi ihminen näkee sen.
Yksi asia on kuitenkin sanottava niin kuin se on. Unelmien toteutuminen vaatii omistautumista, vaivannäköä, ponnistelua ja uskoa mahdollisuuksiin. Sen vihollisia ovat itsensä epäileminen, kärsimättömyys, selittely ja salaperäinen tyyppi nimeltä Joku Muu.
Unelman saavuttaminen vaatii kaikkensa antamista, kipua ja väsymystä. Mutta sen vaihtoehtona voi olla kipu, katumus ja haikeus, jotka kestävät ihmisen viimeiseen henkäykseen asti.
Unelma on siis haluttava toteuttaa. Siitä on oltava valmis pitämään kiinni kynsin ja hampain. Matkan varrella oppii intohimoa, rohkeutta, avoimuutta ja sisuuntumaan.
Monelle on yllätys, että unelma ei sittenkään toteudu juuri sellaisena, kun siitä on aluksi unelmoinut. Se on toteutuessaan parempi tai sen lopputulos tärkeämpi, kun koskaan uskalsi ajatella. Kokemus, joka syvyydellään muuttaa suhtautumisen elämään, itseen ja toisiin ihmisiin.
Sanomme usein, ettemme juuri nyt voi tehdä töitä unelmamme eteen. Entä, jos huomista ei enää ole? Elämä koostuu pienistä hetkistä. Niistä jokainen on mahdollisuus elää pieni pala unelmaa.
Tulevaisuuden sanotaan olevan niiden jotka uskovat unelmiinsa, koska todellisuus on väärin ja vain unelmat totta. Mistä siis unelmoit juuri nyt?
Seuraa ja kommentoi blogia tai lähetä sivun linkki kavereillesi.
Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
