Mainio – Jan Holmberg

Psykiatriset sairaanhoitajat ovat tärkeä voimavara koulun arjessa

Kuvateksti
Kuva: Pixabay

Arviolta joka viides nuori kärsii mielenterveyden häiriöstä. Se voi näkyä nuoren arjessa esimerkiksi ahdistuksena, masennuksena ja keskittymisvaikeuksina. Osalla on ongelmia syömisen kanssa, ajatus koulunkäynnistä on hiipunut ja unirytmi hukassa. Näitäkin vakavampia mielenterveyden häiriöitä löytyy, mutta ne eivät näyttäisi yleistyneen.

Yhä suurempi joukko nuorista suhtautuu mielenterveyden heikkenemiseen hoidettavana asiana. Yksi syy on, että tietoisuus mielenterveyden tärkeydestä ja mielen häiriöistä on kasvanut. Siksi nuorten avun hakemisen kynnys on madaltunut. Valitettavasti tarjolla on ollut hoidon sijasta yhä enemmän odottelua, jonotusta, läheterumbaa ja eioota.

Tilanne on johtanut siihen, että moni nuorten mielenterveyden hoitoon erikoistunut yksikkö on tukossa lähetteiden tulvasta. Ongelma on maailman terveimpinä syntyvien lasten maassa merkittävä. Hoito- ja palveluverkon läpi putoavat helposti myös nuoret, joiden kohdalla lähetteen tekemisen kriteerit eivät täyty, vielä. Mielenterveyden hallintaan saa nettiapua, mutta sen käyttö ei aina yksin sitouta nuorta itsensä fiksaamiseen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Onneksi on olemassa psyykkareita. He ovat psykiatrisia sairaanhoitajia, joita on palkattu yhä useampaan kouluun. Heidän tehtävänsä on ennalta ehkäistä nuorten mielen mustumista. Lisäksi he voivat tehdä hoidon tarpeen arvion tai ohjata nuoren oikeasta palveluluukusta sisään.

Psyykkarit toimivat koulun arjessa nopeasti ja matalalla kynnyksellä. He tekevät yhteistyötä kodin ja koulun aikuisten välillä, mutta myös kahden kesken nuorten kanssa. Hoitotyössä ei ole kyse terapiasta, vaan ongelmien ratkomisesta ja mielen taitojen harjoittelusta nuoren kanssa. Nuoret tarvitsevatkin ympärilleen yhä enemmän aikuisia, joiden mielestä pilalle mennyttä nuorta ei ole

Tukiverkkojen harventuessa huutelut hukassa olevasta vanhemmuudesta eivät auta elämässään kipuilevaa nuorta. Siksi myös vanhemmat voivat saada psyykkareilta apua koti- ja koulukäyntien muodossa. Jos nuoret ottavatkin paineita koulumenestyksestä, niin monet vanhemmat ovat väsähtää hyvän vanhemmuuden tavoitteluun. Kaikki tarvitsevat sellaisia käytännön vinkkejä perheen arjen pyörittämiseen, joita ei nettiä selaamalla löydä.

Tiedämme, että leikkaaminen nuorten mielenterveyspalveluista on kuin ampuisi itseään jalkaan, eikä saisi ampumahaavaan hoitoa. Seuraukset ovat kauaskantoiset, kuten olemme monen 90-luvun laman lapsen tarinasta oppineet. Siksi uusien psyykkareiden hoitotyö on otettu kiitollisena kouluissa vastaan. Erityisen innostuneita ovat olleet opettajat, joiden aika alkoi valua kaikkeen muuhun kuin opettamiseen.

Kun huippuhyvälle työlle jaetaan yhteiskunnassa tunnustuksia, niin siihen joukkoon kuuluvat ehdottomasti koulujen psykiatriset sairaanhoitajat. Nämä sairaanhoitajat ovat luoneet täysin uudenlaisen tavan toimia hoitotyössä ja tarjota varhaista tukea nuorten arkeen muiden ammattilaisten ja nuorten kanssa. Varhain tarjottu hoitava tuki on kuin säästäisi rahaa sukanvarteen nuorten tulevaisuutta ajatellen.

Väitän, että tällainen hoitotyö vähentää rauhattomuutta oppitunneilla, auttaa monia nuoria ponnistelemaan elämässä eteenpäin ja säästää lopulta ihmishenkiä. Se lisää ammattilaisten yhteistyötä ja jokaisen oppilaan hyvinvointia koulussa, vaikka he eivät suoraan tarvitsisi psyykkarin apua. Siksi toivon, että yhä useamman koulun väki saa kuulla lisäavun olevan tulossa.

Kysymys kuuluu, miten saamme jokaisen aikuisen huomaamaan, miten tärkeä joka ikinen nuori on. Sekin nuori, josta niin moni sanoo, ettei tuosta tyypistä tule koskaan mitään. 

Lue myös: Ajatuksia hoitotyöstä, jota moni ei ikinä tekisi

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

 

Mainio Jan Holmberg.
Kirjoittajana

Mainio – Jan Holmberg

Olen sairaanhoitaja, kouluttaja ja tietokirjailija. Bloggaan mainioista asioista, jotka eivät jätä kylmäksi.

Katso kaikki kirjoitukset