Keskustelin mukavan vanhemman pariskunnan kanssa. He käyttävät runsaasti terveyspalveluja ja tapaavat viikoittain terveysalan ammattilaisia. Pyysin heitä kertomaan, millaisia olivat heidän kohtaamansa parhaimmat sairaanhoitajat.
Pian selvisi, että parhaimmat hoitajat kuuntelivat tarkasti potilasta, olivat empaattisia, hoitivat hommansa hyvin ja heillä pysyi pilke silmäkulmassa. Sellainen sairaanhoitaja tuntui parhaimmalta, kun oli itse sairas, hämmentynyt ja joskus toimenpiteiden edessä pelokas. Sairaanhoitajan iällä, sukupuolella, ulkonäöllä tai kansalaisuudella ei ollut väliä, vaan ammattitaidolla. Mutta sillä on, ettei sairaanhoitaja haise tupakalle hoitaessaan potilaita, pariskunnan rouva lisäsi.
Pariskunnan miehen kokemuksen mukaan parhaimmat sairaanhoitajat olivat iloisia ja tervehtivät häntä. He olivat supliikkityyppejä, jotka saivat potilaan rentoutumaan. He puhuivat rennosti vähän muustakin kuin sairauden hoidosta, jos heillä oli siihen aikaa. Sen pariskunta oli surukseen pannut merkille, ettei hoitajilla ollut nykyisin enää aikaa ylimääräisistä asioista puhumiseen.