Mainio – Jan Holmberg

Miesten välinen kosketus oli kauhistus

Kuvateksti
Kuva: Pexels

Olin häissä, jossa bestman piti vastavihitylle parille puheen, kuten tapoihin kuuluu. Lopuksi hän sanoi sulhaselle rakastavansa tätä ja halasi ensin sulhasta ja sitten morsianta. Mielestäni ele oli hieno ja liikuttava.

Samassa juhlapöydässä olevat minua vanhemmat miehet vaikenivat äkisti, ja alkoivat sitten hämmentyneinä nauraa ja köhiä. Onko nämä jotkut homohäät, yksi herroista kysyi ääneen epäuskoisena näkemästään. Toinen vastasi sarkastisen viiltävästi luullensa bestmanin olleen naimisissa naisen kanssa.

Siinä hetkessä tajusin kiikkuvani kiikkerällä riippusillalla miesten sukupolvien välisen kuilun yllä. Miesten välinen koskettaminen, halaaminen ja kädestä kiinni pitäminen on pitkään ollut tabu.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Toisaalta ymmärsin heitä. Vaikka en uskoisikaan stereotyyppistä kuvaa miehestä todeksi, niin ajatus siitä millainen miehen kuuluu olla, kumpusi heti jostain liskonaivoista väkisin päähäni.

Tunnistin heti mielikuvan, että toiseen mieheen koskeminen kannattaa oman turvallisuutensa vuoksi näytellä jotenkin jäyhästi, vähän kiusaantuneesti. Miehet ovat koskeneet toisiaan pitkään vain painimalla, kättelemällä tai halatessaan takomalla toistensa selkää niin että hengitys salpautuu hetkeksi. Se estää väärinkäsitykset hämäristä homohommista. Homofobiako tämän kaiken kauhistelun ja köhimisen pöydässä siis aiheutti?

On kummallista ajatella, että jok’ikinen miehen rakkaudenosoitus ja kiintymyksen häivähdys olisi luonteeltaan tavalla tai toisella seksuaalisesti latautunut tai liittyisi intiimiin parinmuodostukseen. Tällaisen tasa-arvoisen avioliiton aikakautena pitäisi kaikille olla suhteellisen selvää, millä aikomuksilla kukin mies pariutuu, jos pariutuu.

Väitän, että miesten kulttuurista on pitkään puuttunut positiivisia roolimalleja. Sellaisia miehiä, jotka ovat sinut itsensä kanssa. Jotka puhuvat, pussaavat ja kykenevät koskettamaan ketä tahansa. Miesten kosketuksen tarve on ollut valtava muuallakin kuin urheilukentällä maalin jälkeen, ahtaassa saunassa kyljet kyljissä kiinni istuen tai kännissä ja läpällä. Uskon, että vihdoin on kasvamassa nuorten miesten sukupolvi, jota isät ovat lapsuudessa riittävästi paijanneet ja pitäneet sylissä.

Isot pojat eivät itke -kasvatus alkaakin onneksi jäädä historiaan. Se on yksi syy, miksi tunteiden näyttäminen ei enää uhkaa tai järkytä maskuliinisuutta. Karu ja ikuisesti pärjäävä kuva miehestä alkaa sulaa. Miehen ei enää tarvitse ongelmia ja kriisejä kohdatessaan käpertyä miestä syövään jylhään yksinäisyyteen. Mieskin saa olla heikko, väsynyt ja suojeltavana. Ja mikä tärkeintä, pyytää ja ottaa vastaan apua.

Kuka kaveri, puoliso, lapsi tai tuttava haluaa nykyään olla tekemisissä välttelevästi kiintyneen miehen kanssa? Aika harva, koska se on stressaavaa ja turhauttavaa. Sen sijaan koskettaminen lisää hyväksytyksi tulemisen tunnetta, stressinsietoa, hyvinvointia ja itseluottamusta. Miesten välisen koskettamisen lisääntymisestä hyötyvät siis kaikki.

Eikä ole mitään vikaa siinä, jos ei pidä muiden miesten änkeämisestä iholleen. Olemme kaikki erilaisia ja meillä on erilaiset henkilökohtaiset rajat kosketukselle. Olen samaa mieltä teidän kanssa, jotka sanotte pahinta olevan kysymättä tapahtuva, väkinäinen tai päälle liimattu halailukulttuuri.

Mutta palataan vielä takaisin häihin. Oli mukava seurata pöytäseurueen isoisiä, jotka pitivät lastanlapsiaan sylissään, silittivät poikien päätä käsien hassutellessa kutittamaan ja sanoivat, että ukki tykkää sinusta ihan valtavasti. Miksi bestmanin ja sulhasen hellyyden osoitus ja miesten välinen kosketus oli näille samoille isoisille kauhistus?

Lue myös: Mies ja ennakkoluulot hoitoalalla

 

Kansainvälistä miestenpäivää vietetään vuosittain 19. marraskuuta. Miestenpäivän juhlinnan tavoitteena on kiinnittää huomiota miesten ja poikien terveyteen, sukupuolten välisten suhteiden parantamiseen, tasa-arvon edistämiseen ja myönteisten miesroolimallien korostamiseen. Tämän vuoden teemana ovat miehet positiivisina roolimalleina.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

 

Mainio Jan Holmberg.
Kirjoittajana

Mainio – Jan Holmberg

Olen sairaanhoitaja, kouluttaja ja tietokirjailija. Bloggaan mainioista asioista, jotka eivät jätä kylmäksi.

Katso kaikki kirjoitukset