Suomalaisessakin politiikassa Kreikan tilannetta käytettiin sumeilematta hyväksi ja kreikkalaiset leimattiin muun muassa laiskureiksi. Suomalainen poliitikko kutsui Kreikkaa Euroopan syöväksi, josta kreikkalaiset loukkaantuivat.
Harva mietti, miltä tuolloin tuntui asua ulkosuomalaisena Kreikassa.
Yksi hyvän mielenterveyden salaisuuksista on kuulluksi tuleminen. Se toteutui erityisen heikosti niiden kohdalla, jotka osasivat huonosti kreikan kieltä tai eivät olleet vielä täysin integroituneet kreikkalaiseen yhteiskuntaan. Ja mihin yhteiskuntaan he olisivat sitoutuneet, kun tuttu Kreikka oli käymässä maassa syntyneillekin tuntemattomaksi. Rasismi alkoi myös nostaa päätään ja kasvattaa kansainvälisiä lonkeroitaan, kuten kävi myös Suomessa.
Suomesta herui kreikassa asuville talouskriisin pahimmassa vaiheessa harvoin sympatiaa. Hämmästeltiin kyllä mitä Kreikassa oikein tapahtui. Harvemmin kuultiin kysymystä, mitä kuuluu, miten sinä jaksat ja voisinko olla jotenkin avuksi, vaikka vain kuuntelemalla. Monen onneksi sitäkin tapahtui.
Hyviä neuvoja kreikkaan kyllä sateli, kuten menkää töihin tai ainahan Kreikasta pääsee pois. Monen oli vaikea kuvitella lähtevänsä omasta kodistaan tai uudesta kotimaastaan. Millä rahalla, miten lasten koulut ja kaverit, oman kodin menettäminen ja koko elämän jättäminen taakseen?
Kreikassa asuvia suomalaisia kouluttaessani koin koskettavasti, miten tärkeää hyvän mielenterveyden säilyttäminen kriisin keskellä on. Toivosta ja haaveistaan ei saa koskaan päästää irti, koska se sairastuttaa mielen.
Hyvät sosiaaliset suhteet ja toisen tukeminen, niin että syntyy kuulluksi tulemisen kokemus, ovat tarpeen. Sen huomaaminen, että kriisitilanteessakin aurinko paistaa välillä risukasaan.
Mielenterveys on treenattava elämäntaito ja ”kaveria ei jätetä” suomalaisille tärkeä elämänohje. Siksi Kreikassa järjestetyn mielenterveyden ensiapukurssin kaltaisen koulutuksen käyminen tulisi kuulua jokaisen ihmisen kansalaistaitoihin. Asuu apua tarvitseva suomalainen missä maailmankolkassa tahansa.
Maailman mielenterveyspäivää vietetään vuosittain 10.10. Sen tarkoitus on herättää keskustelua mielenterveyden edistämisestä, ongelmien ehkäisemisestä ja hoidosta. Lisäksi pyritään vähentämään niihin, joilla on mielenterveyden oireita, ja heidän omaisiinsa kohdistuvaa leimautumista yhteiskunnassa. Järjestäjiä ovat Maailman terveysjärjestö (World Health Organization) ja Mielenterveyden maailmanliitto (World Federation for Mental Health WFMH).
Seuraa ja kommentoi blogia tai lähetä sivun linkki kavereillesi.
Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
