Kelailen taaksepäin matkapuhelimeni kalenterin muistutuksia. Hätkähdän todellisuutta. Merkinnät ovat täynnä käskyjä ja suorittamista. Varaa parturiaika, osta huuhteluainetta, muista soittaa Kimmolle ja mene salille.
Osa muistutuksistani on pölyttynyttä pönötystä, kuten asiantuntijatiimi, hallituksen kokous tai iltavuoro. Usein perässä on liuta huutomerkkejä. Kalenterimerkintöihin on lisätty korvat päästä repivä merkkiääni, jotta varmasti muistan suorittaa tekemäni tehtävälistat.
Kalenteria junassa lukiessa alan pohtia. Haluanko merkkiäänen kuullessani suorittaa elämäni tehtävä tehtävältä läpi? Tyly käskyttäminen on varmasti yksi syy, miksi unohdan tylsät arkiset asiat ilman ohjelmoimaani muistutusta.