Lääkäriliitto vastustaa sairaanhoitajan kirjoittamia reseptejä

Lääkäriliitto vastustaa sairaanhoitajien lääkereseptien kirjoitusoikeuden laajentamista. Ilmeisesti liitto veisi noin 400:ltä lisäkoulutetulta sairaanhoitajalta jo olemassa olevan rajatun lääkkeenmäärämisoikeuden, jos voisi. Ainakin Lääkäriliitto asettui poikkiteloin heti kun asiasta alettiin vuosia sitten Suomessa puhua. Hallituksessa asiasta ajatellaan kuitenkin toisin.

Hallituksen kaavailuissa edellä mainitut sairaanhoitajat ja heidän tulevat kollegansa toimisivat muuallakin kuin terveyskeskuksissa ja yhteispäivystyksissä. Toimintaoikeus laajenisi muun muassa erikoissairaanhoidon poliklinikoille ja kotisairaanhoitoon. Myös sairaanhoitajan määräämä lääkevalikoima laajentuisi. Mikäli eduskunta hyväksyy lainmuutoksen, se astuu voimaan lokakuun alussa.

Sairaanhoitajaliitto pitää hallituksen kaavailuja oikeansuuntaisina. Lääkäriliiton edustajia se moittii vahvoin sanakääntein. Sairaanhoitajaliiton mukaan sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeutta vastustavien kanta on epäeettinen ja vastuuton. Lisäksi se on tahallista haitantekoa sairaanhoitajia kohtaan.

Sairaanhoitajaliitto on käden väännössä vahvoilla. Se perustelee kantansa kansainvälisellä tutkimusnäytöllä. Lisäksi Sairaanhoitajaliitosta muistutetaan esimerkiksi STM:n tekemästä raportista, joka antaa lääkkeenmääräämisoikeuteen liittyvästä sairaanhoitajien toiminnasta myönteisen arvion. Liitto ei siis toimi vain huhupuheiden varassa.

Kansallisia tutkimustuloksia ei ole vielä julkaistu, joten Lääkäriliitossa ei voida niitä vastustaa. Onkin syytä kysyä, mihin Lääkäriliiton negatiivinen kanta perustuu. Monet lääkärit ovat olleet työnjakoon tyytyväisiä ja tulosta on syntynyt. Potilaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä sairaanhoitajan vastaanotolla nopeaan hoitoon pääsyyn ja saamaansa hoitoon. Miksi Lääkäriliitto itsepintaisesti pitää sitten kiinni kannastaan? Terveydenhuollon eri ammattihenkilöryhmien yhteisen päämäärän kun tulisi olla laadukas, näyttöön perustuva ja turvallinen hoito, jossa työnjako toimii potilaan parhaaksi.

Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeus ei vie lääkäriltä pois muuta kuin vastaanoton ruuhkautumisen ja kasvavat potilasjonot. Toiminta vapauttaa lääkärit vaativampiin työtehtäviin. Fiksu lääkäri kunnioittaakin sairaanhoitajan koulutusta, kokemusta ja osaamista.  

Tässä tapauksessa sairaanhoitajat eivät ilmeisesti ole tehneet lääkäreitä enempää Lääkäriliiton pelkäämiä virheitä, kuten virheellisiä infektiotautiarvioita tai aiheuttaneet muita vakavia haittoja potilaille. Sellaisia tietoja eivät ainakaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä valvovat viranomaiset ole raportoineet. Jos Lääkäriliitolla on muuta tietoa, niin se olisi varmasti vastuullisena toimijana raportoinut tietonsa toimintaa valvovalle viranomaiselle.

Ehkä Lääkäriliiton tulisi keskittyä vaatimaan oman ammattikuntansa valvontaa ja lisäkoulutusta sen sijaan, että se pyrkii vesittämään toisen ammattiryhmän tekemän työn. Muun muassa Kelan tiedoista ilmenee, että viime vuonna pelkästään lähes 20 000 iäkkäälle määrättiin terveydelle vaarallisia kipulääkkeitä. Kela on antanut palautteen asiasta lähes joka kolmannelle lääkkeitä määränneelle eli yhteensä yli 7 000  lääkärille.

Tätä keskustelua seuratessa lopputulema on, että Lääkäriliiton kanta sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamiseen on vääristynyt ja kohtuuton. Ei voi välttyä ajattelemasta Lääkäriliiton ajavan jotain muuta agendaa, kun mistä käsillä olevassa asiassa on kyse. Mikä se on? Sitä on vaikea sanoa.

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.