Koska hoitajan pula-aika päättyy?

Olen elänyt 90-luvun lamasta saakka sosiaali- ja terveysalan pula-aikaa. Keikkasairaanhoitajana ja alan kouluttajana olen osallistunut työn tehostamiseen, priorisointisäästöihin ja jo valmiiksi alijäämäisen budjetin höyläystalkoisiin. Olen tehnyt hoitotyötä tuplanopeudella hyvästä sydämestäni.

Nyt hyvinvointialueilta kuuluu jälleen musertavia uutisia. Uusi säästöaalto ravistelee maata. Rahaa laadukkaaseen hoitotyöhön ei jälleen kerran ole. Ei siis ole riittänyt. sekään, että olen vuosia tehnyt lukuisia hoitajapuutostyövuoroja, joiden aikana urakoin yhden tai kahden hoitajan työt yksin.

Tilanne on koko valtakunnassa hullunkurinen. Yhtä aikaa huudetaan katastrofaalista hoitajapulaa ja säästetään henkilöstömenoissa. Esimerkiksi hyvinvointialueella hoitajan työsuhde uhkaa päättyä, jollei hän suostu siirtymään jopa satojen kilometrien päähän työpaikastaan.

Haluan muistuttaa, että hoitajat ovat sote-uudistuksen suurin ammattiryhmä. Me vastaamme käytännön arjessa pitkälti sote-uudistuksen päätösten toteuttamisesta ja käytäntöön viemisestä. Tavoite ei onnistu, jos työ on kuin hölmöläisten peiton jatkamista: yhtäältä vajaaksi jääneestä budjetista leikataan suikale ja kursitaan se toiseen päähän.

Haluaisin niin kovasti säilyttää positiivisen mielen ja luottaa sote-uudistuksen lähtötavoitteisiin. Niitä olivat muun muassa yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen turvaaminen sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Listan viimeinen tavoite oli hillitä kustannusten kasvua.

Nyt tehtyjen päätösten seurauksena esimerkiksi sote-alan kustannuksia pitkään hillinnyt hoitajien hiljainen tieto katoaa monesta pitäjästä, joiden terveyspalveluita karsitaan paikoitellen juustohöylän sijaan vesurilla.

Sote-uudistuksen juhlapuheista jäi hoitajan käteen lähinnä kohta, jossa puhuttiin kustannusten kasvun hillitsemisestä. Alamme olla pisteessä, jossa säästötalkoot toteutuvat jättämällä ammattikoulutettu hoitaja palkkaamatta. Tilalle hankitaan halvempaa väkeä ja digivempaimia. Lähtökohtaisesti en vastusta niitäkään, mutta kieltämättä alan vakavasti huolestua hoitoalan tulevaisuuden suunnasta.

Suoraan sanottuna olen lopen väsynyt rikkinäisen säästölevyn kuunteluun. Vuosikymmenten ajan olen toivonut, että jossain vaiheessa olisin säästänyt työlläni tarpeeksi aivan kaikesta. Siksi kysymykseni päättäjille kuuluu: koska sote-säästämisen aika on hoitajien osalta ohi?

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.