Kiusa se on pienikin kiusa

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut MV-sivuston perustaneen Ilja Janitskinin ja dosentti Johan Bäckmanin lukuisista rikoksista. Ensimmäistä kertaa oikeus asetti selkeät rajat verkossa tapahtuvalle vihanlietsonnalle, jossa pieni porukka halusi keinoja kaihtamatta ja törkeällä tavalla tuhota vastaväittäjät.

Verkossa levinneet kirjoitukset keskittyivät valheiden levittämiseen, halventavaan vihjailuun ja kiihottivat seuraajiaan hyökkäämään tarkkaan valittujen ihmisten kimppuun. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan kyse ei ollut sananvapaudesta tai julkisesta intressistä. Siksi oikeus veti rajat rikollisuudelle, ei sananvapaudelle.

Edellä mainittu esimerkki on ääritapaus, mutta elämme varsin väkivaltaisessa maassa. EU-tutkimuksen mukaan Suomi on naisille toiseksi turvattomin maa. Myös miehet saavat turpaansa erityisesti katuväkivallan uhreina ja nuoret sosiaalisessa mediassa. Työpaikkakiusaaminen ja väkivalta ovat johdonmukaisesti kasvaneet reilun 15 vuoden aikana. Milloin näin isosta osasta meistä kasvoi väkivaltaista kiusaajia?

Kiusatuksi tulemisen tai väkivallan kokemukset ovat yleisimpiä monissa naisvaltaisissa ammateissa, esimerkiksi hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöille, kertoo TEM:n Työolobaromatri. OAJ:n työolobarometristä taas selviää, että opettajien epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen kokemukset ovat kivunneet hälyttävään 40 prosenttiin.

On helppo sanoa, että kiusaamiselle, häirinnälle ja väkivallalle on oltava nollatoleranssi. Sitä on vaikeampi toteuttaa, jos puuttujaa voi solvata ja sen jälkeen kiroillen uhkailla ilman tuntuvia seurauksia. Kiusaaminen ja yksin jääminen voi tutkitusti aiheuttaa vakavia ja pitkäaikaisia psykososiaalisia ongelmia kiusatulle, kuten ahdistusta, masennusta ja itsetuhoajatuksia. Ehkäistävissä olevien jälkien korjaaminen on uuvuttava ja kallis prosessi. 

Pelastakaa koulukiusattu -tutkimuksen mukaan peruskouluissa toistuvan kiusaamisen kohteiksi joutuu 6–10 prosenttia oppilaista joka ikinen päivä. Viime vuonna hieman vajaa kuusi prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kertoi Kouluterveyskyselyssä tulleensa vähintään kerran viikossa koulukiusatuksi. Kiusaaminen on kouluissa vähentynyt, koska siihen on viime vuosina puututtu aiempaa napakammin. Silti sitä tapahtuu liian paljon.

Heikoin on se, joka turvautuu väkivaltaan. Tämän viestin on oltava selvä koulussa, työpaikoilla ja kotona. Epävarma, erilainen, outo ja typerä on se, joka kiusaa. Kiusaajan on vaihdettava koulua tai työpaikkaa ja saatava rangaistus toiminnastaan. Kiusaajan toimintaan on puututtava, jotta kiusaamisen kierre katkeaa ja väkivallan tekijän pelokas hovi saadaan hajotettua. Enemmistö meistä ei voi sallia sellaista ilmapiiriä, jossa kiusaamiseen ja väkivaltaan ei voi puuttua, jottei saa itse turpaansa.

Esiin tulleet esimerkit ja prosenttiluvut ovat jäävuorenhuippu. Lukujen takaa löytyy satojatuhansia suomalaisia ja paljon kiusaamis- ja väkivaltatapauksia jää ilmoittamatta. Kiusaaminen tai häirintä ovat heidän kokemalleen väkivallalle usein huono termi. Sitkeä epäasialliseen kohteluun puuttuminen kouluissa, työpaikoilla, kotona, verkossa ja oikeussalissa tuottaa kuitenkin tulosta. Sen oikeus muun muassa MV-sivuston jutussa osoitti.

Lue myös: Ensihoitajalle kiitoksen sijaan nyrkistä. 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.