Keikkasairaanhoitajan kommellukset kolmivuorotyössä

Olen tehnyt kolmivuorotyötä suurimman osan työurastani. Olen tykännyt vaihtelevista työajoista, vaikka esimerkiksi yövuoroissa on omat riskinsä. Yksi työn hauskoista ja hämmentävistä puolista ovat keikkasairaanhoitajan kommellukset kolmivuorotyössä.

Kolmivuorotyötä tehdessä viikonpäivillä tai pyhillä ei ole juurikaan merkitystä. Kalenterissani vaihtelevat vain merkinnät: työ, vapaa tai loma. Kuinka monta kertaa olenkaan ärtyneenä riuhtonut kaupan ovenripaa. Sitten olen ymmärtänyt, että kauppa on sunnuntaisin suljettu, vaikka minulla on ihan arkinen fiilis.

Sairaanhoitajana työhöni kuuluu muun muassa potilaiden toimintakyvyn, ajattelun ja muistin testaaminen. Olemme monta kertaa työkavereiden kanssa miettineet hilpeinä yhtä asiaa: Kuka meistä osaisi vastata ajantajua mittaaviin kysymyksiin itse? Osaatko sanoa mikä päivä on, entä mikä päivämäärä tänään on? Ainakin tältä kolmivuorotyötä tekevältä keikkasairaanhoitajalta jäisivät pisteet kysymyksistä saamatta.

Olen myös useamman kerran ihmetellyt iltavuorossa, mihin osaston lääkäri on harmittavalla tavalla yhtäkkiä kadonnut. Lääkäriä hänen työhuoneestaan huhuillessa katse osuu usein seinäkelloon. Hänen työpäivänsä on tietenkin päättynyt, vaikka keikkasairaanhoitajana iltavuoroni on vasta alussa. Siinä tyhjän huoneen ovella olen hiljaa itsekseni huokaissut, että hoitaja on varmaan vähän väsynyt. 

On vaikea sanoa, kumpi seuraavista vaihtoehdoista on ärsyttävämpää: Mennä vahingossa aamuvuoroon kuullakseen työvuoron alkavan vasta kuuden tunnin kuluttua. Paniikki, joka iskee unisiin aivoihin, kun vastaa puhelimeen ja sieltä kuuluu, että sinulla on työvuorolistan mukaan tänään aamuvuoro.

Monen monituista kertaa kiireinen hoitajan iltavuoro kostautuu, kun yrittää nukahtaa. Unohdetut hoitotyöt tunkevat juuri silloin mieleen. Joskus on pakko soittaa nolona yöhoitajalle, jospa hän ehtisi tekemään minulta kesken jääneen asian loppuun. Muuten uni ei tule koko yönä.

Kuinka monta kertaa olenkaan huristellut linja-autossa iltavuorosta kotiin. Suuresti ihmetellyt, miksi yleensä jöröt kanssamatkustajat ovat hilpeitä ja humalassa. Yhtäkkiä muistanut, että minuakin pyydettiin lähtemään sinä lauantaina ulos. Pohtinut, lähtisikö kukaan tavistyöaikoja tekevistä kavereista istumaan iltaa aamuyön tunneille asti vaikkapa tiistai-iltana, kun minulla on vapaajakso töistä.

Sanokaa nyt hyvät kanssakolmivuorotyöläiset, etten ole ainoa hoitaja maailmassa, jolle sattuu vastaavia kommelluksia. Se lohduttaisi.

Lue myös: 10 yövuoroa tekevän unen vihollista

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.