Hoitotyössä aivot ovat yllättäen kovassa käytössä

Työterveyslaitos uutisoi tällä viikolla, että hoitotyössä aivojen tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat yllättäen kuormittavampia kuin hallintotyössä. Näin kommentoi Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski.

Kenet ilmeisesti Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Työterveyslaitoksen kehittämishankkeessa esiin noussut tutkimustulos varsinaisesti yllätti? Jokainen hoitaja on tunnistanut jo vuosikausia tiedonkäsittelyn vaatimusten kasvaneen työssään voimakkaasti. Kalakosken mukaan työskentely puhehälyssä, työn keskeytyessä ja pitäen muistissa lukuisia asioita on aivoille kuormittavaa.

Hoitajan työtä ei tosin kuormita aina vain hänen työnsä, vaan kaikki se työ jota hänen työkseen kutsutaan. Töistä suoriutuakseen sairaanhoitaja tarvitsisi avukseen tehtäväsiirtoja ainakin siistijältä, tarjoilijalta, sihteeriltä, talonmieheltä, insinööriltä, vastaanottovirkailijalta, apteekkarilta, sosiaalityöntekijältä, kriisityöntekijältä, vartijalta, toimintaterapeutilta ja lääkäriltä.

Fyysistä ja psyykkistä kuormitusta lisäävät lukuisat työvuorot, joissa töitä tehdään alimiehityksellä. Pelkkä tutkimustieto, että hoitajamitoituksen laskeminen alle minimin lisää potilaskuolleisuutta, lisää tarkkuusvaatimusta. Samaan aikaan hoitaja voi olla mukana useissa eri kehittämishankkeissa esimerkiksi jakamassa tutkijoiden tutkimuslomakkeita ja keräämässä niitä asiakkailta.

Hoitajan aivotyön lista on pitkä. Hän ohjaa opiskelijoita ja ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan työn ohessa lain määräämällä tavalla. Hoitajan tulisi olla aina ajan tasalla esimerkiksi käypähoito -suosituksista, lakimuutoksista, säännöistä, määräyksistä ja työ- ja potilasturvallisuuden kehittymisestä. Mutta laiska töitään enempää luettelee.

Kehittämistyötä varten on infoja, kokouksia, palavereita, koulutusta, nettilinkkejä ja kehittämispäiviä, joista tiedot on vietävä potilaan parhaaksi käytännön työhön. Samalla mielessä tikittää ajatus, että näihin käytetty aika on pois arjen potilastyöstä. Esimerkiksi verkkokurssien suorittaminen voidaan laskea osaksi työaikaa, mutta missä välissä ne ehtisi rauhassa opiskella, tuskailee moni hoitaja.

Hoitajan työssä Työterveyslaitoksen syksyllä alkava kampanja ”Hoitotyö on aivotyötä” on paikallaan. Kieliposkessa voisi kuitenkin kysyä, onko hoitajien työn ajateltu aiemmin olleen aivotonta työtä. Ikään kuin olisi käynyt aivan yllättäen ilmi, että aivot ovatkin hoitotyössä kovassa käytössä. Olisiko parempi nimi vaikkapa Hoitotyön aivotyö toimivammaksi, mikä viittaisi Työterveyslaitoksen kehittämään malliin?

No, yhtä kaikki. Satakunnan sairaanhoitopiirissä mallia, jossa hoitajat saavat työkaluja kognitiivisen ergonomian parantamiseen, on jo kokeiltu. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemen mukaan tulokset näkyivät heti käytännön työssä. Muun muassa tiedonkulku ja hoitajan oman työn hallinta paranivat, potilasvastaanottojen keskeytykset vähenivät ja keskittymistä vaativia työtilanteita kyettiin rauhoittamaan.

On hienoa ajatella, että jatkossa näillä työkaluilla hoitajan työ sujuu helpommin, psyykkistä kuormitusta on vähemmän ja aivojen liiallinen kuormittuminen saadaan hallintaan. Monet työkäytännöt menevät muutenkin uusiksi, kunhan sotearkkitehdit saavat työnsä valmiiksi. Kalakosken kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että tämä on juuri sopiva sauma varmistaa hoitotyön kognitiivisten vaatimusten olevan ihmisen mittaisia. 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.