Moni, erityisesti riskiryhmään kuuluva, sinnitteli kotona ja siirsi vastaanottoajan tai toimenpiteen eteenpäin yhteisen edun nimissä. Osa sai suojelutoimena etäajan ja monella vuodeosastolla kontaktit potilaisiin minimoitiin. Siksi terveydenhuollon tulevaisuus on hoitovelkaa ja jonon purkua.
Haasteena on, että terveydenhuollon henkilökunnasta oli ainakin paikoitellen jo valmiiksi pulaa. Mistä riittää tuhansia uusia hoitajia vaikkapa vanhustenhuollon uuteen henkilöstömitoitukseen ja hoitojonojen purkuun? Millä motivoidaan hoitohenkilökuntaa tekemään enemmän ja nopeammin?
Jo aiemmin hoitotöitä paiskittiin jaksamisen rajoilla ja hoitojonoja kertyi silti. Poikkeustilan jatkuessa hoitajien väsymys lisääntyi entisestään. Kuntien ja valtion budjetit natisevat jo nyt liitoksistaan.
Digitalisaation kasvattaminen ei riitä paikkaamaan hoitovelan kasvua, vaikka apua siitä voi toki olla. On myös hyvä muistaa, ettei digitalisaatio tai robotiikka ole ilmaista kunnille, vaan vaatii tuntuvat investoinnit. Ihmisolennon hoitamisessa on myös paljon käsityötä, jota on haastavaa automatisoida.
Monet yhtiöt ovat jo kertoneet lomautuksista ja talouden tasapainottamistoimista. Toimeentulon vähentyessä tai loppuessa henkilön ja hänen perheensä terveys voi vaarantua. Oikeus terveyteen kuuluu kuitenkin kaikille taloudellisesta asemasta ja asuinalueesta riippumatta. Emme tosin vielä tiedä, kuinka syvän sukelluksen Suomen talous lähivuosina tekee.
Olen hoitanut koko kesän psykiatrian vuodeosastoilla potilaita, jotka ovat ahdistuneet, masentuneet, jumiutuneet kotiin ja muuttuneet itsetuhoisiksi. Osa on menettänyt ihmissuhteen, työpaikan ja osan mieli ei ole kestänyt suojelutoimia. He eivät olisi edes kyenneet tai jaksaneet hakea heille kuuluvia sosiaalietuuksia.
Koronavirus on ollut kansallinen ponnistus, jossa olemme toistaiseksi pärjänneet hyvin. Kolikon kääntöpuolena on ihmisten mielenterveys. 90-luvun lama näkyi konkursseineen ja talousahdinkoineen vielä vuosikymmenen jälkeen ihmisten mielissä. Väitän, että koronaviruspandemia on uudenlaisena uhkana ollut monelle ihmiselle vieläkin kuormittavampi kokemus.
Terveydenhuoltoon kertyy hoitovelkaa edelleen joka päivä, koska koronakriisi ei heti katoa hoitoalalta. Siksi on syytä keksiä nopeasti, miten hoitovelka ja jonojen purku hoidetaan inhimillisellä tavalla. Me kaikki tiedämme, että temppu on tehtävä säästöt edellä ja mielellään korottamatta veroja.
Mitä ideoita sinulla nykytilanteessa on?
Lue myös: Koska me opimme?
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
