Hoitotyö ja hyvä paha digitalisaatio

Hoitotyössä digitalisaatiolta odotetaan suuria. Sen toivotaan säästävän aikaa ja rahaa. Ajatellaan, että digiyhteydet sujuvoittavat hoitotyötä, keräävät hyödynnettävää tervystietoa ja helpottavat hoitajan, potilaiden ja työtiimien ajatusten vaihtoa.

Teknologian ja digitaalisaation tultua terveydenhuoltoon hoitotyöntekijöiden työaikaa ja työtehtäviä voidaan nyt täsmentää tarkemmin. Tiedetään, mihin hoitajan aika kuluu ja missä hoitajat milloinkin ovat. Hoitotyön koulutuksessakin on huomioitava teknologian ja digitalisaation mukanaan tuomat muuttuvat osaamisvaatimukset.

Työn teknistymisellä on toinenkin puoli. Digitalisaatio on tuonut mukanaan aikaa vievää potilaan seurantaa, kirjaamista, hoitotyön dokumentointia ja tilastointia. Niistä kaikki eivät liity suoranaisesti potilaan hoitoon. Puhumattakaan toimimattomista käyttöjärjestelmistä, tiimalasin tuijottelusta kuvaruudulla ja tietojärjestelmien ja yhteyksien kaatumisista. Laitteiden armoilla oltaessa niiden toimimattomuus hidastaa hoitotyötä ja voi pahimmillaan maksaa ihmishenkiä.

On terveydenhuollossa myös työpisteitä, joissa hoitajat juoksevat kilpaa teknisen laitteen ja sen ohjelmien kanssa niiden sanellessa tekemisen tahdin. Ongelma on, että tämän hetkiset laitteet, ohjelmat ja käyttöjärjestelmät eivät aina osaa huomioida hoitotyön inhimillistä puolta. Hoitajalle optimoitu kuormitus voi yltyä silloin liialliseksi ja se näkyy sairauslomien lisääntymisenä, vaikka kone väittäisikin toista.

Myös turha valvonta ja kontrolli on digiaikana monen hoitajan mielestä lisääntynyt. Se taas voi houkutella työnantajaa imemään lisämehuja irti hoitajista. Tiedetään, että hoitotyössä aivojen tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat jo kuormittavampia kuin esimerkiksi hallintotyössä. Ajattelulle on jäätävä aikaa, vaikka tietokoneelta tulkittaessa hoitajan työhön näyttäisi jäävän luppoaikaa. On hyvä muistaa, että joskus juuri niin sanottuna luppoaikana syntyvät hoitotyön ideat voivat hyödyttää potilaita kaikkein eniten.

Hoitotyön teknistymistä ja digitalisaatiota vastaan ei pidä – tai oikeastaan voi ­– olla. Mutta siitä on pidettävä huolta, että hoitotyössä koneet ja laitteet tukevat hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia ja toimivat potilaan parhaaksi. On myös tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on aikaa potilaan tietoihin tutustumiseen. Muussa tapauksessa Apotit ja muut tietojärjestelmät voi jättää yhtä hyvin hankkimatta. Rahareikiä kun terveydenhuollossa näyttäisi riittävän.

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.