Omasta kokemuksesta tiedän, että teesini ovat hoitotyön arjessa helpommin sanottu kuin tehty. Haastavinta tässä työssä on pitää montaa palloa yhtä aikaa ilmassa kiitäessään työvuoroa läpi tunteiden vuoristoradassa ja lenkkikengät jalassa. Aikataulun tikittäessä takaraivossa pitää muistaa, ehtiä, ohjata, hoitaa, olla muiden tukena kiirehtimättä ja syventyä kulkemaan potilaan rinnalla.
Hoitajan tulisi olla oikeassa paikassa sekä oikeaan aikaan potilaan ja hänen läheistensä toivomalla tavalla. Työ tulisi tehdä eettisesti, tehokkaasti ja tutkittuun näyttöön perustuen. Ja sitten sulkea ovi takanaan ja deletoida inhimillinen kärsimys ja potilaan elämän mullistava työ mielestään. Se ei ole kokeneellekaan hoitajalle aina helppoa.
Hyvä uutinen on, että hallitus tavoittelee maailman parasta työhyvinvointia vuoteen 2030 mennessä. Työpaikkojen tueksi on tarkoitus käynnistää vuosia kestävä Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Mielestäni ensimmäisenä kohteena ohjelmalle tulisivat olla koulutetut hoitotyön ammattilaiset.
Tavoiteltaessa maailman parasta työhyvinvointia, on hoitoalalla satsattava terveellisiin, selkeisiin ja aivokuormitusta vähentäviin työoloihin ja työtehtäviin. Erityisesti, kun sote-alan työtehtävät pirstoutuvat ja työroolit jaetaan jatkossa yhä enemmän tekoälyn kanssa. Hoitotyössä työn tekemisen paikan vaihtelu, työn intensiteetti ja vastuu yksilöhoitotyöstä lisääntyvät nekin todennäköisesti entisestään.
Vaaditaan uusia keinoja vähenevien koulutettujen hoitajien toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tarvitaan työsuhde-etuja, magneetin tavoin puoleensa vetäviä työpaikkoja ja vaikuttavampaa työsuojelua. Hoitoala kun tarjoaa juuri sellaista työtä, josta moni tuttu ja tuntematon toteaa edelleen ettei ”minusta olisi ikinä tuohon työhön”.
Viime vuonna ainoastaan kunta-alalla työskentelevistä lähihoitajista täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 831 henkeä ja sairaanhoitajista 467 henkeä, kuten aiemmin kirjoitin. Heidän keski-ikänsä oli vain 53 vuotta, kun hallituksen tavoitteena on nostaa eläkeikää. STTK:n tuoreessa kyselyssä selvästi eniten fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja niiden uhkaa on koettu viimeisen kolmen vuoden aikana sote- ja koulutusalalla. Pelkästään näissä jäävuoren huipuissa hoitoalalla olisi kylliksi tekemistä vuoteen 2030 saakka.
Nyt on tuhannen taalan paikka suunnata hallituksen maailman parhaan työhyvinvoinnin -hankkeen rahoitusta hoitotyöntekijöille. Uskon, että kaikki hoitajat ovat valmiita hallitusohjelmaan kirjattuun yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvan työkulttuurin kehittämiseen Suomen kilpailuvaltiksi. Tahtotilaa hoitajilla on. Tarvitaan vain selkeästi hoitajien työhyvinvoinnin kehittämiseen kohdennetut rahat.
Lue myös: Onko hoitajan oma mielenterveys kunnossa?
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.