Hoitoalan työhyvinvoinnin parantaminen herättää kysymyksiä, ja työntekijät pohtivat, ovatko työhyvinvointipäivät siihen todellinen ratkaisu. Erään humoristisen ehdotukseni inspiroimana syntyi mielenkiintoinen keskustelu siitä, mikä oikeasti edistää hoitajien hyvinvointia.
Kuinka usein olet kuullut, että hoitoalan tyhy-päivä on ratkaisu, joka takaa työhyvinvoinnin? Varmasti aika harvoin. Minulta kysyttiinkin pitämälläni työhyvinvointiluennolla, miten hoitajat voisivat suunnitella tyhy-päivän työnantajan varaamalla nollabudjetilla.
Vastaukseni saattoi yllättää kysyjän.
– Osallistukaa ensin työporukalla verenluovutukseen. Sieltä saatte ilmaiset voileivät ja kahvit. Sen jälkeen jatkatte kirjastoon googlettamaan työpaikkailmoituksia, jotta voitte vaihtaa työnantajaa.
Toki vastaukseni oli tarkoitettu kevennykseksi, eivätkä humoristiset neuvot olleet edes aivan itse keksimiäni. Vapautuneen naurun rämäkän jälkeen sekä koulutustapahtumassa että myöhemmin sosiaalisessa mediassa virisi mielenkiintoinen keskustelu.
Jotkut sosiaalisen median päivitykseen kommentoineet ajattelivat, että on puolivoitto, jos he eivät joudu maksamaan itse osallistumistaan tyhy-päiviin. Mutta. Onko sekään ihan oikein, että henkilöstöhyvinvoinnin päivä on pakollinen velvoite, joka suoritetaan minimikustannuksilla?
En siis väitä, etteikö omilla rahoilla ostetun makkaran paistaminen metsälaavulla voisi olla virkistävä ja tiimihenkeä kohottava ajatus. Silti.
Muiden hoitajien tapaan olen osallistunut aika monenlaisille hyvinvointipäiville. Osassa olen kokenut virkistäviä ja voimaannuttavia hetkiä. Toisissa olen miettinyt, koska olisin kotona, jos siltä seisomalta vain lähtisin kesken ohjelman tai illanvieton kotiin. Jälkimmäisessä tapauksessa työnantajakin joutuu miettimään, kannattaako päivien järjestämiseen investoida. Siksi ymmärrän, että päivien merkitys on kiistelty aihe hoitoalalla ja hoitajien keskuudessa.
Sain myös innovatiivisia ehdotuksia yksittäisten päivien järjestämisen tilalle. Aitoa työhyvinvointia voitaisiin luoda vaikkapa työhyvinvointivapailla, illalliskorteilla tai jokaiselle mieluisilla arvoseteleillä. Laajemmasta näkökulmasta asiaa pohtivat kokivat hyvinvointinsa kannalta tärkeämmäksi, että hoitajien tarpeita työpaikalla aidosti kuunnellaan ja kunnioitetaan.
Osa kommentoineista huomautti, että työhyvinvointi lähtee hoitajan omista hyvinvointiteoista ja omahoidosta, joista suurin osa tapahtuu vapaa-ajalla. Toiset taas painottivat työnantajan vastuuta muun muassa työsuojelusta ja -hyvinvoinnista. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että hyvinvointipäivät ovat varsin pieni osa työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kokonaisuutta.
Hauskasta letkautuksesta lähtenyt ajatus kasvatti aikamoiset siivet selkäänsä. Lopputulema on, että Tyhy-päivät voivat olla hieno lisä työhyvinvoinnin kokonaisuuteen, mutta voi olla, että pitkäjänteinen muutos kohti hoitajien hyvinvointia tapahtuu pitkälti muualla.
Tärkeintä kai on, että työntekijät päättävät yhdessä työnantajan kanssa, miten omalla työpaikalla hyvinvointia ja jaksamista edistetään. Tapahtuuko se sitten nollabudjetilla vai ei? Mene ja tiedä.
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
