Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto aloittavat ammattiliittojen neuvottelukierrokset tänään. Ennustan, että suurimmat erimielisyydet koskevat palkankorotuksia ja palkattoman talkootyön jatkamista eli kikyttämistä. Myrsky nousee tosin liittokierroslasissa vasta, kun hoitajat istuvat neuvottelupöytään ensi keväänä. Lopputulos ei voi olla, että siltä jolla on vähän leikataan entistä enemmän pois.
Tehy ja Super ovat jo esittäneet 10 vuoden palkkatasa-arvo-ohjelmaa. Naisvaltaisen hoitohenkilöstön palkankorotuksiin tarvitaan vajaat kaksi prosenttia enemmän miesvaltaisten alojen korotusten päälle. Muuten käännämme aikaa taaksepäin kohti naisvaltaisen hoitoalan työssäkäyvää köyhälistöä. Puoliksi ilmaisen kutsumustyön ja hyvän tekemisen varaan hoitotyön tulevaisuutta on turha yrittää enää laskea.
Kutsumusammatissa kituuttamisen aika on hoitotyössä historiaan jäänyttä hapatusta. Työhönsä sitoutuneelle ja ahkeralle työntekijälle on reilua maksaa lisää, on kyse mistä alasta tahansa. On hyvä muistaa, että kaikista Pohjoismaista suomalaiset sairaanhoitajat ansaitsevat työllään kaikkein vähiten. He eivät kuro pohjoismaisia kollegoitaan kiinni missään uransa vaiheessa. Siksi hoitajat ovat jo tehneet osuutensa kilpailukyvyn eteen. Hoitajat ovat 90-luvun lamasta lähtien huolehtineet Suomen tärkeimmästä kilpailukyvyn osatekijästä: suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista.