Hoitajan mieli kuntoon ajoissa

Muistan useita työpäiviä sairaanhoitajana, joiden päätteeksi olen ollut henkisesti täysin loppu. Silti ollut pettynyt, etten ehtinyt antaa potilailleni eettisesti enemmän ja ollut empaattisempi, vaikka olisin kyllä osannut. Olen ollut valmiiksi huolissani jaksamisestani seuraavana päivänä töissä. Epäillyt mieleltäni uupuneena keskittymiskyvyn riittämistä, muistini toimintaa ja kykyä omaksua riittävän nopeasti uutta.

Noina päivinä olen kantanut huolta itsestäni. Sitäkin enemmän niistä, joiden mielenterveys tai elämäntilanne on jo valmiiksi säröillä. Miten he jaksavat? Kelan mukaan sairauspäivärahan saajien määrä jatkoi viime vuonna kasvua ja ylitti jo 300 000 henkilön rajapyykin. Voimakas kasvu johtui erityisesti mielenterveyssyistä. Ne ovat yleistyneet nopeasti etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla.

Valtaosa hoitoalan opiskelijoista ja työntekijöistä on naisia. Työterveyslaitoksen mukaan hoitoalan työntekijät kuuluvat kärkikastiin kunta-alan sairauspoissaolopäivissä. Kunta10-tutkimuksessa lähihoitajista puolet ja sairaan/terveydenhoitajista 47 prosenttia kokivat työmäärän lisääntyneen yli sietokyvyn. Lukuja katsoessani pelkään, että henkisen työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen on jäänyt vuosikymmeniä kestäneissä hoitotyön tehostamisohjelmissa lapsipuolen asemaan.

Hoitajien mielentyöhyvinvoinnin suojaavia tekijöitä olisi tullut kehittää määrätietoisesti jo ensimmäisinä lamavuosina. Työssä syntyvien mielenterveyden kuormitustekijöiden vähentäminen kuuluu työterveyshuolto- ja työturvallisuuslain mukaan työnantajan hoidettavaksi. Hoitajapula ei ainakaan helpota, jos osaajat poltetaan loppuun.

Hoitajien työoloihin kohdistuvat kehitysehdotukset törmäävät usein nopeasti seinään. Pääsyy on, ettei rahaa hoitajille ole. Vaihtoehdoksi työnantajalle jää maksaa mukisematta poissaolopäivät. Niiden hintalappu on Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan noin 350 euroa kappale.

Ei ole auttanut vuosien yritys käydä työpaikoilla keskustelua käsitehirviöstä. Se on: työperäisten mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisevän työn positiiviset talousvaikutukset. Jos hoitajalle on työpaikalla tarjolla lähinnä taukojumppaa, laihdutusryhmää ja korjaavaa työterveyshuoltoa, työnantaja ajaa nykytilanteessa rytinällä metsään.

Mallia voi ottaa vaikkapa S-ryhmän asiantuntijaorganisaatio SOK:sta, jossa työntekijöiden poissaolot käännettiin laskuun Mielen tuki -mallilla. Työperäiseen stressiin ja ahdistukseen liittyvät poissaolot vähenivät yli puolella. Käytännössä tarjottiin nopeasti muun muassa esimiehen ja johdon systemaattinen tuki, ehkäiseviä mielenterveyspalveluita ja lyhytpsykoterapiaa. Säästöä syntyi noin puoli miljoonaa euroa.

Mielen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on merkittävä vetovoimaa ja hoitajien pitovoimaa lisäävä tekijä työnantajalle. Nyrkkisääntö on, ettei työ voi sairastuttaa hoitajan mieltä. Työtä on muutettava, jos näin uhkaa käydä yhä useammalle hoitajalle. Sama koskee myös työntekemisen kulttuuria ja kollegiaalisuutta hoitotyössä. Rahan ja ajan käyttäminen hoitajien mielenterveyden edistämiseen tulee nähdä – työnantajien ja päättäjien käyttämää hallintokieltä lainatakseni – inhimillisenä ja taloudellisena sijoituksena.

Lue myös: Haluaisin raportoida positiiviset poikkeamat hoitotyössä.

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.