Empatia on hoitajan työssä tärkeä mittari

Myötätunto on aitoa kohtaamista, mukana elämistä ja tunteiden jakamista. Myötätuntoinen ilmapiiri lisää hoitotyössä autettavan turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Se kumpuaa hoitajan empatiasta, joka pitää huolen samaistumisesta ja yhteydestä toisen ihmisen tunnemaailmaan. Näiden kahden erottaminen toisistaan on työssäjaksamisen kannalta tärkeää.

Myötätuntoiset eleet, sanat ja teot lisäävät hoitajan hyvinvointia ja kokemusta työn mielekkyydestä. Myötätuntoinen ihminen ymmärtää myös hoitotyön tärkeyden autettavan kärsimyksen, surun ja pelon edessä. Kokemukset lisäävät hoitajan tunnetta kyvystä auttaa ja lievittää toisen kokemaa pahaa oloa.

Raja ottaa vastaan erityisesti negatiivisia tunteita tulee jokaisella hoitajalla vastaan ennemmin tai myöhemmin. Kyky empatiaan on koetuksella hoitajan vaikeissa elämäntilanteissa, työn kuormittaessa liikaa ja hoitotyöstä palautumisen jäädessä riittämättömäksi. Esimerkiksi jatkuva kokemus kärsimyksen väistämättömyydestä vain mekaanisena osana työtä ja välinpitämättömyys autettavan tunteita kohtaan työn luonnollisena osana ovat merkkejä, joiden kohdalla hoitajan tulisi osata pysähtyä.

Empatiauupumus vaanii hoitajaa silloin, kun hän väsymättä hoitaa muiden tarpeita ja jakaa vaikeita tunteita, muttei pidä huolta omasta henkisestä jaksamisestaan. Tyypillinen uupuja on hyvin herkkä, kunnianhimoinen ja tunnollinen hoitaja. Erityisesti hänen tehdessä työtä, jossa hän ei itsestä riippumattomista syistä kykene tekemään hoitotyötä niin hyvin, kun ammattietiikka velvoittaisi.

Empatiavarastot ovat tyhjenemässä, kun hoitaja alkaa tuntea itselle vierailta tuntuvia tunnemuutoksia ja -reaktioita. Työstä palautumisaika ei enää riitä ja alavireisyys, muistin pätkiminen ja väsymys tulevat pysyviksi vieraiksi töihin ja vapaa-aikaan. Niitä seuraavat reaktiot, kuten ärtymys, kyynisyys, välinpitämättömyys tai sietämätön stressi. Keho taas reagoi empatiauupumukseen esimerkiksi kivuilla, kohonneella verenpaineella ja lihasjäykkyydellä.

Itsemyötätunnon taidon tulisikin kuulua jokaisen hoitajan työkalupakkiin. Sitä voi lisätä havainnoinnilla ja tietoisella läsnäololla. Myös itselle suunnatun ystävällisyyden, armollisuuden, lempeyden ja hyväntahtoisuuden avulla. Hyvä keino on miettiä, mitä sanoisi hyvälle ystävälleen empatiauupumistilanteessa. Samat sanat tulisi osata kohdistaa sopivassa muodossa itselle.

Akuutin empatiauupumuksen omahoito vaatii riittävää taukoa kuormitusta aiheuttavista asioista ja hoitotyöstä. Toipumista vauhdittavat monipuolinen ravinto, liikunta ja rentoutus- ja meditaatioharjoitukset. Puhumisen lisäksi hiljaisuuden ääreen hakeutuminen on hyvä keino pyrkiä tasapainoon itsensä ja toisten kanssa. Tavoitteena on ymmärtää, miten osaisi rankassa paikassa kohdella, kannustaa, rohkaista ja kuunnella itseään paremmin.

On myös tärkeää, että työyhteisössä on empatialle ja sen kehittämiselle tilaa, ja siihen kannustetaan. Reilulla töiden jaolla, työvuorojen ergonomisella suunnittelulla ja luvalla puhua empatiauupumuksesta työpaikalla on apua. Työterveyshuollossa ilmiö on hoitotyötä tekevien kohdalla tunnistettu. Empatiauupumukseen voi löytyä lääkkeitä myös työnohjauksesta, terapiasta tai muusta keskusteluavusta.

Lue myös: Opiskelijoiden oikeus lomaan kohun keskellä.

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.