Minkä työhösi ja alkoholiin liittyvän faktan haluat nostaa esiin, kysyi Ehyt ry juuri Facebook-sivullaan.
Vastaus on valitettavasti helppo. Terveydenhuollon asiakkaiden liiallinen alkoholin käyttö näkyy hoitotyössä kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.
Terveydenhuollon vuodeosastoilla oli vuonna 2014 lähes 33 000 hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus oli hoidettavan sivu- tai päädiagnoosi. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2015)
Noin 90 alkoholista johtuvaa hoitojaksoa päivässä on suuri määrä, vaikka ne ovat vähentyneet kuusi prosenttia vuosien 2010–2014 aikana.
Hoitojaksojen määrä on tosin vain jäävuoren huippu puhuttaessa alkoholin aiheuttamista ongelmista.
Yllä mainitusta luvusta puuttuvat anniskeluravintoloiden sulkeuduttua päivystyksessä tavattavat päihtyneet perusmaijat ja -matit. Päivystyksen vakikäyttäjiä ovat riippuvuussairauksia sairastavat. Heistä monella on alkoholin lisäksi päihdyttävien aineiden sekakäyttöä.
Myös kotisairaanhoidossa tavataan yhä enemmän kotona tissuttelevia ikääntyneitä. Psykiatrian poliklinikalla käy mielenterveysongelmaisia, joiden ”itsehoitolääkkeenä” on alkoholi. Harva tietää sitäkään, että Suomessa päihdeongelmaisille äideille syntyy noin 10 lasta päivässä.
Alkoholista johtuvia työterveyshuollon käyntejä on myös paljon. Hoitamaton päihdeongelma haittaa tai vaarantaa lukuisia työsuorituksia joka päivä. Hoitamaton päihdeongelma voi olla tiedossa jo koulutukseen haettaessa.
Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa kohdataan enemmän kuin riittävästi alkoholiehtoisia asiointeja. Ne alkavat usein lauseella: pidäs vähän tätä mun kaljaa, niin mä näytän sulle. Seuraukset vaihtelevat pienistä haavereista rattijuopumukseen.
Muun muassa henkilövahinkoon johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa kuljettajista 40 prosenttia on nuoria. (Liikenneturva 2015)
Kaikista rattijuopoista reilut 60 prosenttia on alkoholin suurkuluttajia. Heistä kolmanneksella on päihdesairaus.
Pinnan alle jäävä alkoholiongelmien jäävuori on sivullisille tai läheisille, kuten lapsille, uhoamista ja heihin käsiksi käymistä. Suurin osa tästä porukasta on "ihan tavallisia" naapureita ja jonkun tuttavia, äitejä ja isiä.
Nämä ihmiset nostavat alkoholin väärinkäytön haitat ja inhimilliset tragediat järjettömältä tuntuviksi luvuiksi. Kaikkia kustannuksia eivät kata alkoholin myynnistä saatavat tulot.
Valtio saa alkoholista verotuloina vähän yli 2 miljardia. Pelkästään julkisen sektorin menot ovat noin miljardin luokkaa. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2015)
Miten nämä asiat liittyvät hoitotyöhön?
Hoitohenkilökunta pyrkii ennaltaehkäisemään, hoitamaan ja korjaamaan alkoholin liiallisesta käytöstä aiheutuvat ongelmat.
Sairaanhoitajan on vaikea kuvitella työpaikkaa, jossa asiakkaana ei olisi alkoholin väärinkäyttäjiä, heidän läheisiään tai alkoholin käytöstä johtuvia hoitojaksoja.
Olisi mielenkiintoista tietää miten paljon aikaa ja resursseja säästyisi, jos alkoholiehtoisia asiointeja olisi vähemmän. Erityisesti nyt, kun terveydenhuollon hoitohenkilökunta nähdään valtion ja kuntien taloussuunnitelmissa pelkkänä menoeränä.
Iso menoerä on myös päihtyneenä väkivaltaiset ihmiset.
Väkivallan ja sen uhan kokeminen on yleisempää tietyillä aloilla, esimerkiksi turvallisuusalalla sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiakastyössä, kuten kotihoitotyössä. (Työsuojeluhallinto 2010)
Usein hoitajaan kohdistuvassa läheltä piti-, uhkaus- ja väkivaltatilanteessa tekijä on alkoholin tai muiden päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena.
Jokainen työssään kännissä solvattu, uhkailtu ja hakattu hoitaja on liikaa.
Yhdenkään näiden ihmisen keho ei tarvitse toksista annosta alkoholia toimiakseen. Kehon ja mielen ongelmat olisi estettävissä järkevällä alkoholin kulutuksella – tai pistämällä korkki kiinni.
Alkoholi työllistää siis väärällä, kalliilla ja joskus työkyvyttömyyttä aiheuttavalla tavalla hoitajia.
Seuraa ja kommentoi blogia tai lähetä sivun linkki kavereillesi.
Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
