2. Lapset hereillä
Makuuhuoneen oven takaa kuuluu pitkin päivää kuiskaukseksi tarkoitettu huuto, ”shh, meidän pitää leikkiä ihan HILJAA, kun makuuhuoneessa nukkuu kiukkuinen karhu.” Yhtäkkiä makuuhuoneen ovelta kuuluu vieno koputus. Ovi aukeaa ja ovelta kuuluu hiljaa: ”voiko Maija tulla meille leikkimään, jos me leikitään ihan hiljaa”. Silppu-unen jälkeen olo on ärtynyt. Lisäksi väsynyttä mieltä vaivaa huono omatunto. Eihän vuorotyön tekeminen ole lasten vika.
3. Auringon energia
Auringonvalolla on aivoja energisoiva vaikutus aamuisin. Siksi luonnonvalo ei ole vuorotyöläisen paras ystävä yövuoron jälkeen. Keskikesän aurinko on yhtä tuskaa sille, joka yrittää saada unta ilman pimennysverhoja aamuisin. Synkän talven kaamos on yöhoitajalle arjen pientä luksusta. Aamulla nukkumaan mennessä kun on aina pimeää ja viileää.
4. Naapurin remontti
Mieti, että olet mennyt nukkumaan illalla tehtyäsi 10–12 tuntisen työpäivän. Saat juuri unen päästä kiinni, kun seinänaapurisi päättää aloittaa koko yön kestävän remontin. Millä fiiliksellä lähtisit aamulla töihin? Päivisin remontointi, seiniin poraaminen ja radion huudattaminen ovat vastaava juttu päivällä nukkuville.
5. Puhelimen soiminen
”Onko paha paikka? Sitä vaan lähdin soittamaan, että Ullakin on menossa ensi kesänä naimisiin.” Harva muistaa, että yövuorolainen nukkuu päivällä. Matkapuhelimen voi toki sulkea, mutta monen yöhoitajan on jätettävä puhelin päälle lasten, puolison tai hätätapausten varalta.
6. Täysi virtsarakko
Miten vessaan nouseminen onkin niin paljon työläämpää päivänukkujalle? Yövuorolaisen tulee puoliunessa pitkitettyä nousemista loputtomiin, vaikka hän aivan hyvin tietää häviävänsä taistelun virtsarakkoa vastaan. Moni yöhoitaja miettii unelmoiko joku muukin kätevästä virtsakatetrista, jottei päivänukkujan tarvitsisi enää koskaan herätä tarpeilleen kesken unien.
7. Pakolliset menot
Pakolliset päivämenot ovat yhtä tuskaa. Jokainen voi vastaavasti miettiä, miltä tuntuisi käydä klo 02.30 aamuyöllä hammaslääkärissä ja jatkaa sitten uniaan. Onneksi jotkut juoksevat asiat voi hoitaa iltaisin ja muutama marketti ja ruokapaikka ovat auki ympäri vuorokauden. Ne helpottavat monen vuorotyöläisen arjetonta arkea.
8. Riittämätön palautuminen
Rytmin kääntäminen yövuoroputken jälkeen ei ole aina itsestään selvyys. Yövuorot ovat keholle, mielelle ja sosiaaliselle elämällä rasite, josta toipuminen kestää aikansa. Kaikki kommentit eivät kerro ymmärryksestä yöhoitajan työtä kohtaan, kuten ”sullahan loppuvat yövuorot maanantaina. Nukut pari tuntia aamulla. Pääset sitten ajoissa lähtemään meille, kun tänne ajaa kuitenkin melkein koko päivän”.
9. Huono työvuorosuunnittelu
Vuorotyöntekijöiden ergonominen työvuorosuunnittelu ei aina mene ihan nappiin. Yövuoroputken jälkeen voi siksi jäädä lyhyt vapaajakso ja päivävuoroihin on palattava liian pian. Vuorokausi olisi nopeassa työvuorosyklissä kyettävä nopeasti normalisoimaan, mikä voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Yövalvontarytmi voikin jäädä pidemmäksi aikaa päälle, jolloin vuorotyöntekijän on sinniteltävä jatkuvan univajeen kanssa.
10. Nukahtamislääkkeiden sopimattomuus
Moni neuvoo yövuoroa tekevää käyttämään nukahtamislääkkeitä. Harva tietää, että nukahtamislääkkeitä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa. Niillä on tarkoitus tukea kehon luontaista päivä-yö-unirytmiä. Siksi nukahtamista edistävistä valmisteista ei ole useita yövuoroputkia vuodessa tekevän hoitajan avuksi. Esimerkiksi melatoniinia ei voi käyttää aamuisin, koska se sotkee elimistön normaalin melatoniinin erityksen. Nukahtamislääkkeet taas voivat aiheuttaa tokkuraista oloa ja hoitajalla on edessä pitkä yövuoro, jonka aikana työskentely vaatii tarkkuutta.
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
