Unohtuuko sote-alan yt-neuvotteluissa yhteistoiminnan ydin?

Toivoa sopii, ettei yt-eli yhteistoimintaneuvottelujen tarkoitus kapeutuisi sote-alalla vain pelon ja epävarmuuden tunteisiin. Yhteistoiminnan perimmäinen tarkoitus on paljon laajempi ja syvällisempi kuin pelkkä työvoiman vähentäminen ja sote-alan yksiköiden sulkeminen. Tämä ajatus syntyi kerratessani Tehyn yt-neuvotteluja koskevaa verkkosivua.

Suomessa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoiminnasta on säädetty laki, joka tunnetaan nimellä Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön keskinäisiä suhteita sekä vahvistaa henkilöstön todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja työpaikkansa asioihin, verkkosivulla muistutetaan.

Keskeisiä yhteistoiminnan tavoitteita ovat mahdollistaa henkilöstön osallistuminen kunnan ja hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen, vaikuttaa työpaikan päätöksiin sekä parantaa työn tuloksellisuutta ja laatua. Hyvänä tarkoituksena olisi rakentaa parempaa työyhteisöä ja edistää kaikkien osapuolten hyvinvointia. 

Mutta. Liian harvoin olen nähnyt irtisanottavan työntekijän pääsevän sote-alalla esimerkiksi muutosvalmennukseen, jossa tuetaan työntekijää uuden työn tai koulutusalan löytämisessä ja pyritään säilyttämään positiivinen työnantajamaine.

Edellä mainituista syistä yhteistoiminnan tulisi olla hoitoalalla jatkuvaa ja jokapäiväistä, ei vain kriisitilanteisiin liittyvää toimintaa. Yhteen hiileen puhaltavat työntekijät kun toimivat tehokkaammin ja jouhevammin myös kohdatessaan vaikeita tilanteita ja ajanjaksoja. Sellaiseen kulttuuriin sopivat harvoin norsunluutornimainen johtamisrakenne tai sanelupolitiikka.

Jokapäiväinen yhteistoiminta lähtee yhteisestä keskustelukulttuurista ja yhdessä tekemisestä. Tämä ei ainoastaan paranna työyhteisön ilmapiiriä, vaan lisää luottamusta ja sitoutumista puolin ja toisin. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä sote-alalla toimivat hoitajat ovat työnantajan luottamusta herättävästä sitoutumisesta heihin ja millä keinoin he itse ovat sitä edistäneet.

Vanha johtamisen viisaus on, että hoitajien kokiessa, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja että he voivat vaikuttaa työpaikkansa asioihin, heidän työmotivaationsa ja -tyytyväisyytensä kasvavat. Silloin potilaat saavat laadukasta hoitoa ja toiminta on usein taloudellisesti kannattavampaa. Pelolla hallitsemisella sen sijaan on ollut kohtalokkaat ja kalliit seuraukset työnantajalle.

Muistetaan siis yt-neuvottelujen perimmäinen tarkoitus ja pyritään yhdessä rakentamaan parempaa ja kestävämpää hoitotyön työyhteisöä ja sote-alaa. Yhteistoiminta ei ole vain kriisinhallintaa, vaan pikemminkin edellytys hyvinvoivien hoitajien tekemälle arvokkaalle työlle.

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.