Syksyn työharjoittelua on takana jo yhteensä kuusi viikkoa ja jäljellä kahdeksan. Sitten palaan hetkeksi koulunpenkille enshoitajaopintoihin ennen joululomaa.
Vaikka neljäntoista viikon lähes yhtämittainen työharjoitteluputki tuntui aluksi ajatuksena hurjan pitkältä, niin niin ne päivät vain vierähtävät. Tällä hetkellä olen työharjoittelussa infektio-osastolla, ja jokaiseen vuoroon, myös yöhön, olen mennyt enemmän kuin mielelläni.
Pitkästä aikaa oikein odotan pääseväni hommiin, mikä on ollut mahtavaa huomata. En edes muista, milloin olisin kokenut samaa tunnetta aiemmissa päivätöissäni toimittajana, kustannustoimittajana ja lopuksi asiakkuuspäällikkönä. Alanvaihto tuli siis viime metreillä, jos ei jo turhankin myöhään.