Kun työvuoro uhkasi viedä voimat äärirajoille, yksi sairaanhoitaja ilmestyi paikalle ja muutti kaiken – muistuttaen, kuinka suuri merkitys tiimityöllä ja toisen auttamisella on.
Työskentely keikkasairaanhoitajana on usein hektistä, vaihtelevaa ja vaatii nopeaa sopeutumista uuteen ympäristöön. Jokainen työvuoro on erilainen. Koskaan ei voi tietää, minkälaisia kommervenkkejä edessä oleva vuoro voi vaatia.
Eräässä erityisen kiireisessä työvuorossa olin lähellä uuvahtamisen ja hermoromahduksen rajaa. Työvuoro oli täynnä odottamattomia tilanteita, eikä aikataulu tuntunut pitävän millään.
Silloin tapasin sairaanhoitajan, jota en koskaan unohda.
Tässä hoitajassa oli jotain, joka erottui heti. Taitavana hoitajana hänellä oli kyky havaita, milloin joku tarvitsi apua – joskus jopa ennen kuin minä tai potilaani tajusimme tarvitsevamme sitä.
Kun yritin epätoivoisesti suoriutua useammasta tehtävästä samaan aikaan, hän ilmestyi vierelleni. "Miten voisin auttaa?" -kysymys tuli vilpittömästi, ilman kiireen tai kireyden sävyä. Arvaat varmaan, miltä se keskellä työkaaosta tuntui.
Hän ei vain ottanut vastuulleen tehtäviä, joita en itse ehtinyt hoitaa, vaan teki ne tavalla, joka osoitti syvää kunnioitusta sekä potilaita että työtovereita kohtaan. Hän kysyi tarkentavia kysymyksiä, otti huomioon yksityiskohdat ja huolehti siitä, että jokainen asia hoidettiin perusteellisesti. Kuunteli, opetti ja auttoi minua.
Tuon vuoron päätyttyä olin syvästi kiitollinen. En vain siitä, että olin selviytynyt päivästä, vaan siitä, että olin saanut kohdata hoitajakollegan, joka muistutti siitä, miksi teemme hoitotyötä tiiminä. Sairaanhoitaja, joka pelasti päiväni, ei tehnyt mitään ihmeellistä, mutta hänen tapansa kohdata muut ja auttaa minua olivat ainutlaatuisia.
Miten suuri vaikutus yhdellä ihmisellä voikaan työyhteisössä olla? Todellinen ammattilaisuus kun ei piile vain tiedoissa ja taidoissa. Siksi tuo työvuoro on painunut mieleeni ikuisesti. Aina, kun palaan siihen ajatuksissani, tunnen syvää kiitollisuutta ja vilpitöntä ihailua häntä kohtaan.
Lähtiessäni työvuorosta kiittelin häntä vuolaasti. Lupasin, että annan hyvän kiertää eteenpäin, kun hän tai joku muu tarvitsee apuani.
Onko sinulla vastaavia kokemuksia huippuhoitajakollegoista?
