Toisaalta rekrytointikiellon välitön vaikutus hoitajiin on raskas. Kun uusia työntekijöitä ei palkata, eivätkä potilasmäärät vähene, jäljelle jäävän henkilökunnan työmäärä ja tehtäväsiirrot kasvavat. Tämä johtaa helposti ylikuormittumiseen ja uupumiseen, mikä heijastuu potilaiden hoitoon ja johtaa hoitajien työterveyskulujen lisääntymiseen.
Potilaatkaan eivät aina säästele sanojaan taloudellisten leikkausten kohteeksi joutuessaan. Epäluottamus ja haukut voivat kohdistua päättäjien sijasta hoitajaan.
Hoitajien on usein venyttävä ja joustettava, jotta potilasturvallisuus säilyy, mutta kuinka pitkään tämä on kestävää? Ne hoitajat, jotka ovat jo valmiiksi tasapainoilleet jatkuvan kiireen, tehokkuus- ja tarkkuusvaatimusten ja rajallisten resurssien kanssa, voivat kokea hoitotyön vaatimusten muuttuvan kohtuuttomiksi.
Määräaikaiset rekrytointikiellot tuovat mukanaan epävarmuuden. Pitkäaikainen epäselvyys siitä, milloin uusia hoitajia voidaan palkata, laskee työmotivaatiota, turhauttaa ja lisää stressiä. Erityisesti hoitotyön esihenkilöt ovat helisemässä pyrkiessään täyttämään lailliset vaatimukset potilaan hyvästä hoidosta, hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta. Jos esimerkiksi hoitajan hälytysrahasta leikataan tai se poistetaan kokonaan, mistä hoitajia kiiretilanteissa enää saadaan?
Kun rekrytointikielto on vihdoin ohi, voi olla vaikea enää löytää osaavia hoitajia täyttämään vajetta, paikkamaan hoitovelkaa ja purkamaan hoitojonoja. Hoitajan työ on vaativaa ja useissa työyksiköissä tarvitaan erityisosaamista, jolloin ketä tahansa hoitajaa ei voida kuin lennosta palkata kaikkiin työyksiköihin.
Pelkästään uusien työntekijöiden kouluttaminen ja perehdyttäminen syö aikaa ja rahaa. On myös ymmärrettävä, ettei hoitajia voi liikutella kuin karjaa työlaitumien perässä. Eivätkä hoitajia korvaavat teknologiset hankinnat ja niiden huoltokulutkaan ihan halpoja ole.
Keikkasairaanhoitajien on elantonsa turvatakseen hakeuduttava töihin muille aloille, mikäli rekrytointikiellot jatkuvat koko maassa näin pitkäaikaisina ja laaja-alaisina. Taloudelliset vaikutukset ovat laajemmat kuin moni osaa ajatella, eivätkä ne koske vain hoitajia. Muun muassa henkilöstövuokrausfirmoja uhkaa konkurssiaalto ja niiden koko henkilöstöä irtisanomiset.
On elintärkeää punnita, kuinka kauan rekrytointikieltoja voidaan kansantalouden ja -terveyden näkökulmasta jatkaa ennen kuin haitat ylittävät suunnitellut hyödyt. Kysymys siis kuuluu: tulevatko näin laajamittaiset kiellot meille lopulta sekä inhimillisesti että taloudellisesti tarkasteltuna liian kalliiksi?
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
