Istuin Suomen elokuvasäätiön teatterisalissa kolme viikkoa sitten. Kutsuvierasnäytös oli täyttänyt salin, enkä ollut aivan varma, mitä olin tullut katsomaan. Karoliina Gröndahlin dokumenttielokuva Kivun ja ilon työ oli alkamassa.
”Sä pystyt tähän.”
Kätilö Kirsin ääni oli niin lempeän kannustava, että aloin itkeä. Siinä täpötäydessä kutsuvierasnäytöksessä pimeyden turvin itkin ikävää kätilön työtä kohtaan, joka on ollut itselleni enemmän kuin ammatti. Taisin itkeä myös hiukan väsymystä ja turhautumista sekä suoranaista raivoa tänä keväänä vallinneeseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen.