Kuunneltuani hoitajakollegoitani viesti on selvä. Hoitotyö on merkityksellistä, eikä työkavereita tai potilaita haluttaisi hoitajapulassakaan jättää pulaan. Sen sijaan palkka ja työolot ovat katkaista kamelin selän. Ainakin sosiaalisen median hoitajaryhmissä kysellään kohtuullisen paljon uramahdollisuuksien perään muualta kuin hoitoalalta.
Päätöksenteossa jää helposti junnaamaan paikoillaan. Hoitajan vaakakupissa painavat elämänkokoiset asiat. Osaamisen kehittäminen, toimeentulo, urahaaveet, työilmapiiri ja kotitilanne ovat vasta alkusoittoa. Sen jälkeen on pohdittava viisaasti pieniä yksityiskohtia, jotka hoitotyössä tyydyttävät tai eivät tyydytä.
Sitten on niitä työpaikan tervaskantoja, jotka ovat päättäneet jäädä hoitotyöhön. He sietävät epävarmuutta, pitävät isoistakin kehittämishaasteista huolimatta työstään ja ovat lojaaleja hoitajia. Osa pohtii varsin arkisesti työnteon rutiinia. Mihin sitä omasta työpaikastaan lähtisi?