Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on hoidettava kuntoon

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet hälyttävästi. Perustason palvelut sakkaavat ja jonot erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet. Hoitoketjut ovat pirstaleisia, eikä korona-aika ainakaan parantanut lasten mielen hyvinvointia. Lisäksi palvelujen saatavuus vaihtelee voimakkaasti riippuen esimerkiksi paikkakunnasta, koulusta, sote-palvelujen saatavuudesta tai jopa ammattihenkilöstä.

Mielenterveyden hoitotyön ammattilaisena olen jo pitkään seurannut huolestuneena lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluiden riittämättömyyttä. Apua ongelmiin haetaan aiempaa useammin, mutta joskus se voi jäädä lapselta ja hänen perheeltään jopa saamatta. Lapsen tai nuoren elämässä jo muutaman viikon hoitoon pääsemisen viivästyminen voi muuttaa pienet murheet huomattaviksi ongelmiksi.

Lasten toimimattomat palvelut on korjattava osana meneillään olevaa sote-uudistusta. Lähtökohtana tulisi olla lasten, nuorten ja heidän lähiaikuistensa perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen. Hyvän mielenterveyden saavuttamisen ja riittävien mielenterveyspalvelujen takaaminen olisivat hyvä alku uudistukselle.

Tärkeintä on kiinnittää huomio perustason resurssien lisäämiseen ja lasten auttamiseen matalalla kynnyksellä, jotta avun saaminen ei viivästyisi. Sen jälkeen mielenterveyspalvelut tulee puuttuvilta osin korjata, kohdentaa, koordinoida ja yhdistää sujuvaksi kokonaisuudeksi. Tässä eri palvelujen tiiviillä yhteistyöllä on keskeinen rooli.

Mitä suurempia mielenterveyspalvelukokonaisuuksia kehitetään, sitä tärkeämpää on lasten ja nuorten yksilöllinen kohtaaminen. Heidän tulee kokea tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Heidän elinympäristönsä, elämäntilanteensa ja avuntarpeensa on oltava aina moniammatillisen työryhmän työskentelyn keskiössä.

On hyvä muistaa, että lasten tärkein ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön paikka on koti. Siksi myös vanhemmuuden tukeen, sujuvaan arkeen ja kotiin vietävään matalan kynnyksen apuun on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Lapset, nuoret ja heidän lähiaikuisensa ansaitsevat kotiin parempaa apua, tukea ja hoitoa kuin he tällä hetkellä saavat.

Meillä kaikilla aikuisilla on osamme lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sellaisen kulttuurin luomisessa, jossa lapsella on myönteinen minäkuva, hän on turvassa ja hänen toimijuuttaan tuetaan osana yhteisöllisyyttä ja tulevaisuuden hyvinvointia. Siksi mielenterveyspalvelut on laitettava kuntoon nyt, ei huomenna.

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.