Hoitajien kehittämistyöt koskevat usein omaan potilastyöhön liittyviä vastuualueita. Sellaisia ovat esimerkiksi lääkehoito, elvytys tai MS-hoitajan työnkuva. Moniammatillisessa tiimissä on helppo ymmärtää, että hoitajat ovat oman alansa asiantuntijoita.
Siirryttäessä kehittämään koko henkilöstön asioita, hoitajien ääni kuuluu välillä heikonpuoleisesti. Väitän, että ne työpaikat selviävät hoitajapulasta, jotka eivät tyydy vain kuuntelemaan puolella korvalla hoitajien mielipiteitä. Kaikkia arvostavalla työpaikalla työnantaja käyttää myös hoitajien asiantuntemusta koko työpaikan suuntaviivojen kehittämiseen. Siitä on useita hyviä esimerkkejä.
Valitettavasti olen törmännyt myös siihen, että niin sanottu kehittäminen vaikuttaa pikemminkin hoitajien käskytykseltä. Tiukat muutosohjeet ilmoitetaan ylhäältä annettuina ilman todellisia vaikutusmahdollisuutta lopputulokseen. Se on poikkeuksetta johtanut voimakkaaseen muutosvastarintaan ja kokemukseen, ettei hoitajan monipuolisia kykyjä ja osaamista arvosteta.