Huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus. Sanat, joita olemme syystäkin kuulleet viime vuosina paljon. Turvallisuuden tunteeseemme on vaikuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, täysin epäinhimillinen sota Gazassa, koronan vaikutukset ja kokemukset, ilmastonmuutos ja luontokato, talouden kehitys, työttömyyden kasvu, sosiaalinen eriarvoistuminen, kybermaailman uhat ja iskut.
Jotta yhteiskuntamme pyörii, elintärkeiden toimintojen pitää rullata niin arjessa kuin kriisitilanteissa.
Valtioneuvosto teki lokakuussa päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista. Sen lähtökohtana on Suomen muuttunut turvallisuusympäristö, joka heijastuu myös huoltovarmuustoimintaan. Tiedotteen mukaan uudet ja vahvistuneet uhat edellyttävät, että huoltovarmuuden turvaamisen ja varautumisen tasoa vahvistetaan. Huoltovarmuuden kehittämisen yksi painopiste lähivuosien aikana on myös sotilaalliseen uhkaan ja hybridiuhkiin varautumisessa.
Meidän alamme on valtioneuvoston tavoitteissa keskeisessä roolissa kuten kuuluukin. Toimivat sote-palvelut ovat tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Silti Suomessa on pitkään aliresursoitu sote-palveluita ja olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Tämä yhtälö on täysin käsittämätön.
