Huono työkaveri aiheuttaa jatkuvasti konflikteja ja jännitteitä työympäristössä. Hän voi olla mestari agitoimaan ja manipuloimaan ympärilleen keräämänsä hovin mukaan valittamiseen ja muiden kiusaamiseen. Tällainen käytös rikkoo keskittymisen hyvään hoitotyötyöhön.
Kiinni jäädessään huono työkaveri väittää, ettei häntä voi syyttää mistään. Hoemme usein hoitotyössä, että vaaratapahtumia ei tule yksilöidä, vaan ne käsitellään häiriöinä työprosesseissa. Totuus on, että huono kollegiaalisuus vaatii puuttumista, koska se vaikeuttaa hoidon prosessia. Se kun voi johtaa tehottomuuteen, virheisiin ja jopa potilasturvallisuuden vaarantumiseen.
On selvää, että jatkuva altistuminen negatiiviselle energialle ja varpaillaan olemiselle aiheuttaa kaikissa ahdistusta. Siksi on tärkeää, että hoitajat ja työyhteisö tunnistavat huonon työkaverin vaikutukset ja löytävät ratkaisut tilanteeseen. Avoin kommunikaatio, vaikealtakin tuntuvat keskustelut ja konfliktien ratkaiseminen voivat auttaa parantamaan työilmapiiriä ja edistämään positiivista tiimityötä.
Esihenkilöllä on tärkeä rooli huonon työkaverin käytöksen puuttumisessa ja tarvittaessa häiriön aktiivisessa korjaamisessa. Mutta. Hän ei kykene puuttumaan asiaan yksin. Hän tarvitsee taustatukea prosessin ratkaisemiseen. Usein myös koko työyhteisö tarvitsee tukea ja psykologista turvallisuutta puuttua huonon työkaverin toimintaan työpaikalla.
On hyvä muistaa, että harvoin kukaan on tahallaan huono kollega. Siksi meidän tulisi pitää enemmän esillä sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeita, jotka perustuvat ammattietiikkaan. Niiden mukaan hoitajat muodostavat yhtenäisen ammattikunnan. Hoitajien on luotava työyhteisö, jossa myös epäkohtia ja ristiriitoja käsitellään ammattimaisesti.
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.