Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä määrää, että hoitajan tulee ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Hoitajapulan kanssa kamppailevat kuormittuneet ja uupuneet hoitajat tekevät eittämättä hoitovirheitä, mikä vaikuttaa suoraan potilaiden hoitoon.
On vaikea nähdä, että rekrytointikiellot auttaisivat ainakaan vähentämään työssä tapahtuvien virheiden, vaaratapahtumien ja tapaturmien määrää, joiden minimoiminen on työturvallisuuslain mukaan työnantajan vastuulla. Kuka siis vastaa rekrytointikiellon mahdollisista vaikutuksista hoitotyön asianmukaiseen toteuttamiseen?
Varteenotettava huolenaihe on myös hoitajien puute erikoisaloilla ja tiettyjen hoitojen toteuttamisen osaamisessa. Kun osaavia hoitajia ei ole riittävästi tarjolla sisäisinä siirtoina, potilaiden mahdollisuudet saada hoitoa vähenevät. Toimenpiteitä perutaan jo nyt, koska riittävän ammattitaitoisia hoitajia ei ole saatavilla.
Kokeneen hoitajan palkkaamisen estävä rekrytointikielto tuskin auttaa edellä mainituissa tilanteissa ketään. Peruttu hoito voi johtaa hoitamatta jääneisiin sairauksiin, komplikaatioihin ja jopa ennenaikaisiin kuolemiin. Toivottavasti työnantajalta heltiää erityislupa hoitajarekrytointeihin näiden tilanteiden estämiseksi. Muussa tapauksessa on kyse kalliista päätöksenteosta, josta aiheutuneita vaikutuksia ei voida inhimillisesti arvioituna korvata millään.
Tehtäessä näin radikaaleja pikasäästötoimia ja rekrytointikieltopäätöksiä on syytä kysyä, työskentelemmekö jälleen sote-alalla poikkeustilassa. Tehdyt päätökset kun voivat nopeastikin uhata potilasturvallisuutta, potilaiden terveydentilaa ja työntekijöiden hyvinvointia. Lisäksi ne uhkaavat pitkittyessään heikentää palvelujen laatua, pidentää hoitojonoja ja vaikeuttaa hoitoon pääsyä.
Hoitajien rekrytointikieltojen seuraukset ovat kauan jatkuessaan potilaille katastrofaalisia.
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.