Muille jaamme lempeitä sanoja itsemyötätunnosta ja oman voinnin kuuntelemisesta: Sinulla on oikeus ja lupa toipua ihan rauhassa! Hoidat itsesi kuntoon, työt voivat kyllä odottaa!
Itse teemme kenties jotakin aivan muuta.
Joitakin vuosia sitten sairastin ärhäkän pyelonefriitin. Tauti ehti ärhäkäksi, koska minä onneton en ymmärtänyt hakeutua hoitoon aiemmin. Horkkamainen kuume kipusi liki neljäänkymmeneen ja kylkikipu oli lamauttavaa. Kenet tahansa potilaan olisin osannut diagnosoida ja ohjata avun piiriin, mutta itseäni en. Kokemus oli silmiä avaava.
Kaikki meistä ovat kohdanneet työpaikoilla kollegoita, jotka kehuen kertovat olleensa nolla päivää sairauslomalla. Jotkut meistä sairastavat harvoin, ja se on tietysti hieno asia.
Monet tulevat kuitenkin töihin kyseenalaisessa kunnossa vaikkapa kuumelääkkeiden turvin. Minusta se ei ole mikään ylpeyden aihe. Olemme ihmisammatissa ja meidän pitäisi olla myös esimerkkejä. Kipeänä ei mennä töihin, sillä kotiin jääminen hyödyttää aivan kaikkia. Toivut ja parannut itse nopeammin, et vie pöpöä töihin etkä aiheuta massiivista sairauslomarumbaa. Suojelet myös mahdollisesti haavoittuvaisia asiakkaitasi tai potilaitasi sairastumiselta.
Korona teki minusta meille hyvää, sillä pandemian aikana ihmiset ymmärsivät jättäytyä pois töistä ja ihmismassoista kipeänä. Toivon, ettemme nyt lipsu vahingossa takaisin vanhoihin kaavoihimme. Koitetaan myös muistaa, ettei kuumeen nouseminen ole ainoa tunnusmerkki sairaudesta.
Kirjoittaja on sairaanhoitaja-ensihoitaja, joka kuvittelee aina olevansa televisiosarjassa heittäessään hyvää vitsiä työparin kanssa ambulanssilla ajellessaan.