Mainio – Jan Holmberg

Ennustan suomalaisille synkkää tulevaisuutta

Terveydenhuolto on kohtaamassa synkät päivät, kun hoitajapula syvenee ja eläköitymisennusteet maalaavat karun kuvan tulevaisuudesta. Koulutusleikkaukset, hakijamäärien lasku ja työolosuhteiden kuormittavuus luovat jatkuessaan tyhjiön, joka uhkaa romahduttaa Suomen hoitokapasiteetin.

Kuva: Canva

Hoitajapula syvenee entisestään ennustaa Keva, julkisen alan eläkevakuuttaja. Uusin eläköitymisennuste on synkkä. Pelkästään sairaanhoitajia siirtyy sitä tahtia eläkkeelle, että tilalle tarvitaan arviolta yli 16 600 uutta sairaanhoitajaa. Seuraavan kymmenen vuoden sisään hyvinvointialueiden sairaanhoitajista joka neljäs ja lähihoitajista joka kolmas jää eläkkeelle. 

Maailman terveysjärjestön Maailman sairaanhoidon tila -raportti paljastaa mielenkiintoisen seikan. Maailmanlaajuinen sairaanhoitajapula on isompi kuin koko Suomen väkiluku, noin kuusi miljoonan hoitajaa.

Jokainen voi mielessään arvioida elintärkeitä kysymyksiä nähtyään edellä mainitut ennusteet. Ovatko päättäjät tehneet 30 vuoden ajan päätöksiä, joilla suomalainen hoitotyö on maailman vetovoimaisimpien työpaikkojen kärjessä? Onko Suomi kovan kansainvälisen hoitajakilpailun voittava brändi verrattuna vaikkapa muihin Pohjoismaihin? Niinpä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ratkaisuja katastrofaaliseen tilanteeseen haetaan toki myös Suomen rajojen sisältä. Mutta missä luuraavat kaikki Matit ja Maijat, jotka kouluttautuisivat auttamaan erityisesti ikäihmisiä? Yhä hiljaisempaa on viime vuodet ollut.

jo muutamia vuosia on raportoitu oppilaitosten hakijamäärien laskusta. Viime vuonna esimerkiksi Imatralla lähihoitajaryhmän opintoihin haki vain yksi henkilö. Koulutusrahoitukseen ja opiskelijoiden etuuksiin suunnatut leikkaukset eivät ainakaan helpota opiskelijoiden tilannetta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei sekään ole saanut hurraahuutoja hoitoalalle alanvaihtoa harkitsevilta.

Jos onnistummekin kouluttamaan hoitajia alalle, niin seuraavaksi törmäämme keskusteluun työssäjaksamisesta, työhyvinvoinnista ja työoloista. Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksen mukaan kunta-alan sairaanhoitajien ja lähihoitajien työ on edelleen kuormittavampaa kuin muilla. Pelkästään yli 1 300 lähihoitajalla on riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosien aikana.

Hyvä uutinen pandemiavuosiin verrattuna on, että hoitajien työhyvinvointi on hitusen parantunut. Siitä huolimatta Tehyn tuoreen kyselyn mukaan muun muassa erikoissairaanhoidossa nuorista hoitajista yli 90 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa.

Useat hyvinvointialueet vastaavat nuorten hoitajien huutoon tarjoilemalla heille tulevat vuodet leikkauspaketteja ja yt-neuvottelukierroksia. Se näkyy hoitotyön arjessa, vaikka säästötoimenpiteet eivät suoranaisesti koskisi hoitajatyövuosien vähennyksiä.

Lopulta katseet on pakko suunnata eläkeläisiin. Josko eläkkeellä kitkuttelevat sairaanhoitajat palaisivat takaisin töihin? Vaikka näin joidenkin kohdalla kävisi, niin he eivät mitenkään korvaa katastrofaalista hoitajapulaa.

Mainitsemieni lukujen ja tulevaisuuden näkymien perusteella ennustan terveydenhuollolle, hoitoalalle ja potilaille synkkää tulevaisuutta.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

Mainio Jan Holmberg.
Kirjoittajana

Mainio – Jan Holmberg

Olen sairaanhoitaja, kouluttaja ja tietokirjailija. Bloggaan mainioista asioista, jotka eivät jätä kylmäksi.

Katso kaikki kirjoitukset