Mainio – Jan Holmberg

Älä vääristele, älä mene henkilökohtaisuuksiin – sairaanhoitajan vinkit rakentavaan keskusteluun

Työilmapiiri ja tiimityö paranee, kun ei sorru tyypillisiin väittelyvirheisiin.

Keikkasairaanhoitajana löydän välillä itseni tilanteesta, jossa keskustelu lipsahtaa argumentointi- eli väittelyvirheiden puolelle. Usein kiire, stressi tai erimielisyydet vievät keskustelun epäolennaisiin asioihin. Törmään tyypillisimmin kolmeen väittelyvirheeseen, mitkä johtavat nopeasti väärinymmärryksiin. 

Klassisin virhe on "tu quoque" eli "sinä myös". Tämä tapahtuu, kun joku yrittää torjua kritiikin viittaamalla siihen, että myös kritiikin esittäjä on tehnyt vastaavan virheen. 

Kuvitellaan tilanne, jossa hoitaja huomauttaa kollegalle, että tämä unohti merkitä lääkkeen annon potilastietojärjestelmään. Sen sijaan, että kollegani ottaa palautteen vastaan ja korjaa virheen, hän vastaa muistuttamalla minua siitä, että itse unohdin samankaltaisen asian viime viikolla. Tämä siirtää keskustelun pois alkuperäisestä asiasta ja estää rakentavan dialogin.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Ratkaisu tällaisiin tilanteisiin on yksinkertainen: keskitytään käsillä olevaan asiaan. Palautteen vastaanottaminen ei tarkoita, että täytyy hyväksyä kaikki mahdollinen kritiikki, mutta sen käsitteleminen rauhallisesti voi parantaa työilmapiiriä. On hyvä muistaa, että virheet ovat mahdollisuuksia oppia, eivät syitä puolustautua tai puukottaa toista selkään.

Toinen yleinen argumentointivirhe on "olkiukko" eli vääristely. Tämä tapahtuu, kun joku esittää toisen henkilön mielipiteen tai näkemyksen yksinkertaistetussa tai vääristellyssä muodossa, jotta sitä olisi helpompi kritisoida. 

Esimerkiksi, jos keikkahoitaja ehdottaa muutosta työskentelytapaan, saattaa joku vastata: "Aina nämä keikkalaiset haluavat muuttaa kaiken ja tehdä asiat omalla tavallaan!" Tämä vääristää alkuperäisen ehdotuksen, eikä anna tilaa todelliselle keskustelulle.

Tällaisessa tilanteessa on hyödyllistä palata alkuperäiseen asiaan ja selventää omaa viestiä. Rakentava tapa on esimerkiksi sanoa: "Ymmärrän huolesi, mutta tarkoitukseni oli ainoastaan ehdottaa tätä muutosta, koska se voisi helpottaa meidän kaikkien työtä." Selkeä ja avoin viestintä voi vähentää vastakkainasettelua.

Myös "ad hominem" eli henkilökohtaisuuksiin menevä argumentointi on virhe, joka luo suoranaista tuhoa ja kitkaa tiimityössä. Tämä ilmenee silloin, kun kritiikki kohdistuu henkilön persoonaan eikä itse asiaan. 

Esimerkiksi, jos hoitaja esittää huolen potilasturvallisuudesta ja saa vastaukseksi: "No, sinähän aina liioittelet asioita," kyseessä on henkilökohtaisuuksiin meneminen, joka vie huomion pois keskeisestä asiasta hoitotyön arjessa.

Tällaisissa tilanteissa on tärkeää keskittyä itse asiaan ja ohjata keskustelu takaisin siihen, mitä oltiin alun perin käsittelemässä. Ystävällinen lähestymistapa voisi olla esimerkiksi: "Ymmärrän, että huoleni saattaa tuntua liioittelulta. On kuitenkin tärkeää ratkaista tämä asia potilaiden turvallisuuden vuoksi." Tämä antaa toivottavasti tilaa asialliselle vuoropuhelulle.

Ystävällinen, asiallinen ja rakentava viestintä sekä keskittyminen itse asiaan henkilökohtaisuuksien sijaan vievät pitkälle, ja lopulta kaikki hyötyvät siitä. Tarkoituksena ei ole tavoitella täydellisyyttä, vaan yhteistyön voima on siinä, että kuuntelemme, opimme ja ratkaisemme asiat yhdessä. Vain siten voin keikkasairaanhoitajana arvostaa sinua ja oppia sinulta, hoitajakollegani, entistäkin enemmän – vaikka tunteet hoitotyössä välillä kuumenisivatkin.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

Mainio Jan Holmberg.
Kirjoittajana

Mainio – Jan Holmberg

Olen sairaanhoitaja, kouluttaja ja tietokirjailija. Bloggaan mainioista asioista, jotka eivät jätä kylmäksi.

Katso kaikki kirjoitukset